Ongelmanratkaisukykymme tarkastelu ja vapauttaminen

*äkiläisille, ks. alimpana

Mikä on aidosti oleellista kunkin ongelman kohdalla?

Missä kunnossa on yleinen kyvykkyytemme mm. arvioida tärkeysjärjestystä?

Mitäs kaikkea toimiva ja terve järjestelmä edellyttää?
Kuinkas usein on kuultu näihin suuntiin julkisesti mainittavan edes jotain, varsinkin voimakkaimpiin aiheisiin - vakavimpina pidettyihin ongelmiin - liittyen?
Piilisikös tässä tuntomerkkejä aidosti vakavista ongelmistamme, ja jopa ilmiselviä syitä ongelmiemme vakavuuden lisääntymiseen. Turhaan altistumiseen mm. pinnallisille tulkinnoille, ja niiden pohjalta harhautuville toimenpiteille, johtaen mm. hyväksikäytön riskeihin ja täten myös - mm. poliittisesta paineesta johtuen - vääristyneille käsityksille niin toimintamme tuloksista kuin itse ongelmista ja niiden prioriteetista? Ja myös tarkoituksella vääristetyille käsityksille ja toimenpiteille.
Ja eikös vakavissa kriisitilanteissa altistuta tällöin vielä sietämättömämmille riskeille ja virheille toimenpiteissä? Ja myös tulosten tulkinnassa, mm. valtavasta poliittisesta paineesta johtuen?
Eikös virkamiehillä ole tuolloin - suhteessa tilanteen intensiteettiin - vielä entistäkin kärjistyneempi paine hyvään ilmiasuun, eli kannustimia vielä enemmän vastuun ulkoistukseen, entisestään lisääntynyt alttius pinnallisiin reaktioihin ja hämääntymiseen mm. korruptoituneen lobbauksen kautta, ja myös itse toteutettuihin hämäyksiin ja petoksiin jne.?

Aikaisemmissa kirjoituksissa on hahmottelua siitä - lähes tuntemattomasta - terveestä päästä käsin.

Voidaan myös lähestyä aihetta ensin vaikkapa tästä mahdollisesti tutummasta, patologisesta päästä ja sen suunnasta:
Mitkä tekijät ovat oleellisimpia vakavimpiin, laajimmin vaikuttavimpiin ongelmiimme?
Mitä kaikkea niiden synty ja säilyminen vaatii?
Mistä ne ovat riippuvaisia?
Mitkä ovat ne ennakko-oletukset, ja reunaehdot joiden pohjalta ne ovat ylipäätään mahdollisia?
Ts. mikä luo sen taustan, kehikon, kasvualustan, ja kasvu-olosuhteet jotka toimivat ennakko-ehtoina niille?

Mitähän arvioisit että kävisi vakavillekin ihmiskunnan ongelmille, jos niitä lähdettäisiin kohtaamaan kunnolla, alkaen huolellisella ja kokonaisvaltaisella tarkastelulla, läpi kaikkien modernien tabujemme ja sokeiden kohtiemme?

Lähdetäämpä liikkelle suhteellisen viattomasta, helposti kohdattavasta aihealueesta:

Kumpi on tärkeämpää, sijoittaa merkittävä osuus hiilijalanjälki-rahastoon vai keskittyä niillä voimavaroilla suoraan ympäristö-ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisuun?
Havainnollistamisen vuoksi hieman kärjistyen:
Kumpi on tärkeämpää, keskittyä yleisen mutta lähes sokean mittarin kautta vaikuttamiseen, vai lähestyä itse sitä aiheen kokonaisuutta ilmiöineen?
Kumpi on tärkeämpää, sijoittaa valtavasti yleisesti hyväksyttyyn ja suosittuun ilmiasuun, vai ratkaisujen ja aidon hyödyn kannalta oleellisiin tekijöihin?
Joka alalta voi huomata tällaista tavalliseksi ja normaaliksi miellettyä markkinointisyöpää, vääristäen koko aihealuetta kaikin tavoin, mm. keskustelukulttuuria myöten, ja vaikeuttaen väkivalloinkin ongelmien ratkaisemista, sillä tällöin ei edes kyetä tuomaan itse aihetta kunnolla pöydälle.
Saati mitkä voimavarat menevät todellisesta tarkoituksesta ohitse, ja luullaan (tai teeskennellään tarkoitushakuisesti) että ollaan tehty niillä tehokkaasti hyötyä, vaikeuttaen toimintaa jatkossa, sillä ongelmia edelleen on ja niistä aiheutuu vahinkoa, mutta voimavaroja ja aikaa on kulutettu.
Puhumattakaan kun yleinen mielipide, keskustelukulttuuri, alan standardit, tutkimus, koulutus, jne. vääristyy valtavien sijoitusten vieriessä, saturoidessa koko kenttää. Ne kolkoimmat kuvaukset pimeästä keski-ajasta tarjoavat tukea hahmotukseen.
 
Eli mitä jos otettaisiin huomioon, vaikkapa jäteongelmissa, suurimmat tekijät jotka aiheuttavat ongelman, kuten valtava muoviteollisuus, ja sen jämähtäneisyys vanhoihin kaavoihinsa ja vanhoihin tuotteisiinsa.
Poislukien markkinointipropaganda, jonka kehitykseen kyllä on sijoitettu, siis viherpesuun, ja osalta edistetty ongelmien oleellisten asioiden jäämistä huomiolta piiloon, hämääntymistä, sekaannusta.
Kuinka paljon aito ongelma on siinä että merkittävää taloudellista momenttia kerryttäneet yhtiöt käyttävät valtavia resursseja kyseisiin pinnallisiin hämäyksiin, markkinointipropagandaan, median ja politiikan kautta vaikuttamiseen (oikealta nimeltä: korruptio), jotta voivat teeskennellä oikeutusta jatkaa muutoin jämähtänyttä toimintaansa?
Toisin sanoen jätetään oleellisia ja merkittäviä, jopa täysin ratkaisevia seikkoja, kokonaan tarkastelematta, ja yritetään ratkaista ongelmia, vailla edellytyksiä tai voimavaroja niiden tervehdyttämiseksi.
Yhteensopivuus pinnallisesti ja (sokean) reaktiivisesti toimivan politiikan ja median kanssa löytyy ja sairaat kaavat vahvistuvat, yhteisvoimin typeryyttä voimistaen.
Olisikos kenties aika jo muistaa että muunkinlaista yhteistyötä on mahdollista tehdä?
Ja että mitäs me oikeasti haluttiinkaan?
Kenties aitoa hyötyä?
Kehitystä? Sitä että toimintamme vastaa aidosti sitä tilannetta jossa elämme?

Kuinkahan paljon on kyse siitäkin että kollektiivisesti olemme tottuneet, sairastuttaneet psyykkeemme tuon tyylisestä markkinoinnista johtuviin patologioihin, kuten kyynisyyteen, krooniseen stressiin, vaivaantumiseen ja (lopulta täyteen) demoralisoitumiseen? Ja kuinkahan paljon (kansanterveyden) psyykeongelmamme ovat lähtöisin tämän tyylisistä?
Miten räikeitä ja vakavia patologioita kykenemme ylläpitämään ongelmanratkaisukyvyssämme ja tärkeysjärjestyksen arvioinnissa ja sen toteuttamisessa, säilyttäen sokeutemme niistä (näkökulman ahtaus)?

Kuinka paljon ongelmistamme on siinä että emme suostu kohtaamaan niitä, vaan lähdemme tutulla ja yleisellä tavalla äkkipikaisesti reagoimaan niihin, väistelemään ja hylkäämään niitä. "Olet *insert_politically_induced_parameter* kun tuollaista sanot, tai ainakin sen puolella.", "Ei kiinnosta.", "Keveämmät aiheet on kivoja, puhutaan sen sijaan niistä, katsotaan mielummin tämä hauska tiktok meemi." .. jne.?
Kuinkahan paljon on kyseessä tuollaisessa siitäkin että emme ota huomioon omaa stressitasoamme, niin kehossamme tai psyykkeessämmekään? Ja että olemme niin voimakkaasti kiinni niin ahtaissa (ja sairaissa) kaavoissa ja käsityksissä ja ajatustottumuksissa jne..

Sitten ne psyykkisesti hieman haastavammat alueet - sovelluskohteet - tuon kaltaiselle hahmottelulle ja pohdinnalle:
Kuinka paljon sokeaa uskovaisuutta, sokeaa luottamusta, sokeita olettamuksia, olemme sijoittaneet seuraaviin kohteisiin: raha- ja talousjärjestelmä, terveydenhuolto, poliittiset puolueet (puoluejärjestelmä), media (journalismi), tieteelliset julkaisut, maanpuollustus (strateginen infrastruktuuri, monopoliresurssit)?
Moniin instituutioihin ovat taitavat ihmiset kerryttäneet ansaittua luottamusta hyvällä työllä ja tuloksilla. Tämä vain vahvistaa sitä vahinkoa, ja törkeyttä rikoksissa, kun niitä käytetään vahingollisesti ja petollisesti.
Kuinka paljon ongelmavyyhdistä leviää rinnakkaisvaikutuksina yhteiskunnan muihin osiin, jos esim. talousjärjestelmä saa homehtua kyseenalaistamattomasti vanhoihin kaavoihinsa, karsein tuloksin?
Kuinka äärimmilleen pitää teknologisen, infrastruktuurisen jne. hyödyn ja kansakuntien taloudellisen terveydentilan mennä erilleen, että suostumme kyseenalaistamaan meille markkinoidut "taloudelliset reaaliteetit"? Varoufakis, Rickards, Weistein ja muut sisäpiiristäkin ovat antaneet jo pitkään vankkaa materiaalia, että alan vaikutusvaltaisimpienkin toimijoiden teoreettisimmissakin perusteissa, ja osaamisessa, on sietämättömiä - ellei karmivia - puutteita.
 
Mitäs jos terveys näytteleekin luultua oleellisempaa osaa ongelmissamme?
Eikös sen tila kuitenkin luo pohjan kaikelle toiminnallemme, ja mm. kroonisen stressin ja pelkoreaktioiden jatkuvan tuputtamisen kautta yleisestä käyttäytymisestä kasvualustan sairaalle politiikalle ja journalismille?
Mitä jos terveydenhuollon vanhoihin kaavoihin kangistunut, kemikaaliteollisuutta ylipainottava tapakulttuuri ja siihen kuuluvat ajatustottumukset ovat suurimpia pullonkaulojamme?
Vai onko mitään mieltä edes erotella tätä kangistunutta, taloudellista momenttia kasvavasti ja periytyvästi kerryttävää ja tuota reaalitalouden kannalta katastrofaalista vaikutusta kaikin keinoin suojelevaa koneistoa eri osa-alueisiin, kuten vaikkapa terveydenhuollon kohdalta, siihen suoraan kuuluvat instituutiot, (lääke)teollisuus-yhtiöt, valvovat elimet, tieteelliset julkaisut, media-yhtiöt, poliittiset instituutiot, ja jopa koulutus?
Kuinka suuri typeryys tarvitaan että kyetään nykyisen muotoiseen tilanteeseen?
Valtavaa osaamista on tarjolla eri paikoista, ja silti jämähdytään kaikista lupaavista paikoista suojelemaan kaavoihin kangistunutta, karseita tuloksia aiheuttavaa, useista törkeistä rikoksista toistuvasti kiinnijäävien huumeyhtiöiden etua.
Synergistiset hyödyt lähes (tai jopa täysin) riskittömistä luonnontuotteista ja hoitomuodoista (paasto, kylmä- ja/tai lämpö-altistusten eri muodot, syvärentoutus, tyhjiötankkien käyttö jne. jne.) jätetään minimitutkimukselle ja hyödyntämiselle. Miksi näin? Koska halutaan väkisin ylläpitää kemikaaleihin sopivia käytäntöjä ja standardeja ainoina? Eikö käyttökohteeseen sopiva mittauksen ja turvallisuuden arvioinnin toteutus olisi sallittu ajatus edes harkita?
Vai olisiko kuinka suuressa roolissa se että turvataan pohjaa lääkeyhtiöiden kangistuneelle toiminnalle, eli suojellaan kansanterveyden huonoa tilaa ja sen jatkumista tai jopa rappeutumista?
Kuinka pitkälle ja törkeästi taloudellisen momentin jyräämäksi (järjestelmällinen korruptio) pitää terveydenhuoltomme (tai journalismimme, tai energiantuotantomme, tai strategisen infrastruktuurimme, tai..) mennä, että suostumme harkitsemaan tarkastella sen ongelmia kunnolla, tarpeeksi laajasti ja kattavasti, tarpeeksi rohkeista näkökulmista?
Miksi sallitaan ilmiselvät ja törkeät vahingot, ja sitten rajoitetaan mahdollisuuksiamme ja välineitämme korjata ongelmia joista ne syntyvät, ja rampautetaan matkaamme kohti tervettä tilaa?
Ovatko homehtuneet ja todistetusti vahingolliset yritystoimintamallit muka niin arvokkaita?
Onko taloudellisen momentin säilyminen tuhoisia tuloksia saavien käsittä muka niin tärkeätä meille, että olemme niiden sietämättömän sietämisyrityksen lisäksi vielä valmiita jättämään aiheutuvien vakavienkin ongelmien korjaamisen kannalta oleelliset ja tehokkaasti toimivat välineet käyttämättä?
Kituen vielä moninkertaisesti.
Typeryyden multihuipentuma?
Onko näin kivaa ja kätevää syytellä sitten sota-pakolaisia, vakavasti (oleellisen traumaperäisesti, tai tarkoituksellisen instituutionaalisen markkinoinnin uhriksi joutuneita) huume- tai "lääke"-ongelmaisia ja mielenterveysongelmaisia (mm. työkyvyttömiä)?
Meillä on tunnetun historian parhaimmasta päästä olevat olosuhteet viheltää farssit poikki jo heti alussa.
"Lähdetäänkö tuhoamaan valtio X syystä Y, ilman perusteita?" "Annetaanko jo usein vakaviin petoksiin ja laajaan korruptioon ja salaliittoihin syyllistyneille yhtiöille taas satojen miljoonien tilaus-sopimus?"
Kyllä vai ei?

Mitä vastaat?

Tarkasteleppa mitä olet vastannut tähän mennessä.

Väittäisin vankasti että välinpitämättömyys henkilökohtaisesta terveydentilasta altistaa ja ennen pitkää väistämättä johtaa osallistumiseen yhteiskunnallisiin riskeihin ja sairauksiin. Ja myös vastaavasti, välinpitämättömyys yhteisestä terveydestämme altistaa ja ennen pitkää väistämättä johtaa myös henkilökohtaisiin riskeihin ja sairauksiin.
Kukin meistä voi todentaa tuon ilmiön pätevyyden, yllättävänkin hurjasti, sillä tämä normaalina pidetty kokoelma toimintatapoja ja ajatustottumuksia on jo niin räikeästi typerässä tilassa.
Jos ei auennut tarpeeksi, niin se malli mitä väärinkäytetään petollisesti ja vahingollisesti huumeyhtiöiden mainonnassa (Relative Risk Ratio vs Absolute Risk Ratio) voisi löytää hyödyllisiä käyttökohdetta näissä aiheissa:
Kollektiivisesti voi vaikuttaa että ehkä toiminnallamme on pieni vaikutus (0.000001%), mutta suhteessa siihen mikä on mahdollisuuksissamme valita, tuo vaikutus on 100%. Ja kun se kuuluu jokaiselle kansalaiselle, jokaiselle "pienelle" osalle yhteistä rakennettamme, niin tuo vaikutus on kollektiivisestikin sen 100% (1 000 000 x 0.000001). Puhumattakaan että kuinka paljon nykyisin on mahdollisuuksia hyödyllisille tiedon tartunnoille ja niiden välittämisen välineille.

Historian läksyt joko opitaan, tai ne uusitaan.
Ks. mm. Hermes Trismegistuksen kautta esitetyt huomautusyritykset, vinkit.

Millä valtuuksilla kansainvälisestä talouspolitiikasta päätetään, ja kuinka merkittävässä roolissa se on ohjaamassa demokraattisestikin järjestäytyneitä valtioita?
Mikä estää meitä kansakuntina ottamasta valtaa, joka meille kuuluu, haltuumme?
Se ettei se ole yleinen puheenaihe?!
Tai se että olemme valinneet (liian usein) edustajiksemme niin likinäköisiä ja pinnallisia poliitikkoja kuin ansaitsemme.

P.S.
Esim. pitkä ja vaivalloinen ympäristö- talous- tai terveys-kriisi sopii kuluttavaan ja pinnalliseen, jämähtäneeseen ja väkivalloin jyräävään politiikkaan, keskustelukulttuuriin ja journalismin irvikuvaan, jollaista nykypäivänä piisaa. Ja varsinkin niiden yhdistelmä, eivätkä ne pakosti edes kykene kasvamaan ilman toisiaan. Saati ongelmat ilman niitä.
Ennen pitkää kukin moisiin osallistuva niittää kyllä henkilökohtaisessakin elämässään niistä ansaitsemansa palkinnot. Haaste havaita pinnallisuuden ja petollisuuden haitat saattaa olla siinä että usein niistä tullaan tietoiseksi vasta kun on liian myöhäistä.


- - -

*tutuille (TLDR addikteille):
Laitan roskan roskikseen, koska haluan elää ympäristössä joka on suhteellisen puhdas.
En heitä roskaa maahan, koska en halua elää ympäristössä jossa on ympäriinsä roskia.. me siis joltain osin ymmärretään ja osataan tämä vuorovaikutusten ymmärrys ja toteutus (jopa 100%:sti), mutta jostain tuntemattomasta syystä ei sovelleta tätä muihin välttämättömiin ja ratkaisevan tärkeisiin kohteisiin. Kuten mm. että voidaan aivan yhtä hyvin vaikuttaa myös tähän tapakulttuuriin ja yhtiöiden tottumuksiin tuottaa turhaa (hajoamisaika 10 000v vs 3kk) roskaa.

Noiden tuntemattomien syiden löytäminen saattaa olla mittaamattoman arvokasta nykypäivänä.
Mahdollisesti esim. se ettei oo yleisesti hyväksyttyä hahmottaa ihmiskunnan toimintaa järjestelmänä, tai tarkastella oleellisia yhteiskunnallisia rakenteita, joita ei ole oikeastaan koskaan kunnolla tarkasteltu (ja miten sietämättömän riskialtis ja vastuuttoman typerä tällainen tilanne on, varsinkin nykypäivän välineillä ..Russel-Einstein manifeston pääpointtikin vielä ymmärtämättä?!?).

..ja edellee, mahdollisesti tärkein läpimurto nykypäivänä olisi löytää ne tekijät joilla yleisee välinpitämättömyytee vajonnut psyyke saadaa elvytettyä hahmottamaan vuorovaikutus-suhteita (yksilöllisessä ~= yhteiskunnallisessa) elämässä, enkä tiedä parempaa paikkaa ja olosuhteita siihe ku niil jotka edellee on "ei kiinnosta" tms. tilassa, vaiks alati ilmiselvemmäks käy et meil o tääl yhteisiä järjestelmiä ja vuorovaikutusta niide välillä aiva valtavasti.. mut tietty myös sitä reaktiivisuustulvaa pelon kautta, joka heitteillejätettynä, maton alle lakaistuna altistaa juuri noille yleisille patologioille vie vankemmi..

Negatiiviseen eugeniikkaan liittyvä harkittu väestön murhaaminen saattaa olla liiankin ajankohtainen aihe.
Rakenteellisen väkivallan kautta sellaiseksi määriteltävää toimintaa vois nähdä tapahtuvan kiihtyvästi ja normalisoitunut talousrikollisuus altistaa käytännössä kaikki kansat, eri intensiteeteillä, sellaiselle.
Kyse ei ole siitä että ollaan jossain "voittajien" puolella talousrikollisuudesta länsimaissa, kyse on siitä että hirttosilmukan voimakkain paine ei ehkä kohdistu.. VIELÄ.. meihin. Se on kaikilta pois väistämättä. Carunat ja Eleniat alkavat olemaan standardia joka maassa, strategisen infrastruktuurin ja monopoliresurssien kautta hyväksikäytöllä on vahva ote, ja tällöin esim. puolustusvoimien rahoitukselle ei juuri enää jää oikeutusta (kun katsoo mitä mm. GSK:kin sai tehdä maassamme 2009-2010, 100miljoonalla). Hahmotellaampa tilannetta kun hallinto ja lehdistö olisi vielä törkeämmin korruptoitunut ja noita riistäjäyhtiöillä olisi kymmen- tai satakertainen loisimisvaikutus koko kansantaloudesta ja kansanterveydestä, niin aletaan olemaan lähelle mitä moni siirtomaa on kohdannut, ja on jatkuvasti kohdannut, nykypäivään saakka. Auttaisiko vai nöyryyttäisikö enemmän se kun avustusjärjestöt koittaisivat lievittää täällä edes pahimpia nälänhätiä ja pakkaskuolemia?
Toimivat yhteiskunnat (mm. naistenkin koulutus riittävää, tyrmistyttää että joutuu mainitsemaan ja erittelemään nykypäivänäkin) ovat väestönkasvultaankin kestäviä, suhteessa ympäristöönsä. Se saattais olla hieman lupaavampi lähestymistapa kuin järjestelmällinen ja raaka hyväksikäyttö, vakavine pakolaisongelmineen jne. jne.

Havainnollistaen:
meillä on valinta että joko talousjärjestelmän rakenteellisista virheistä joutuvat maksamaan pääosin ne tahot jotka ovat olleet vastuussa ja vaikutusvallassa suhteessa niihin, ja nuo maksut toteutuisivat täten henkilökohtaisella tasolla niinkin hurjaan tilanteeseen että sen sijaan että kyseiset henkilöt voisivat (PER/HLÖ) purjehtia 10 000 luksusjahdilla, yks per satama per henkilö, timanteilla vuorattuine wc-pyttyineen, ja 10 000:lla luksuslinnalla, muutama per maa per henkilö. Valittujen toimenpiteiden (F. D. Rooseveltin New Dealien tyyliin ja/tai sakko) rajoittaen heidän mahdollisuutensa näiden perusteltujen ja aiheellisten korvauksien vuoksi muutamaan luksusjahtiin ja öky-kartanoon.
Ja toisella puolella kolikkoa olisi että sadat miljoonat ihmiset (lisää) murhataan köyhyydellä, likaisen juomaveden kautta, nälkäkuolemien kautta ja ennaltaehkäistävien sairauksien kautta. Vailla mitään selkeitä yhteyksiä niihin ongelmiin joista heitä näillä äärimmäisen julmilla ja kiduttavilla tavoilla täysin mielivaltaisesti rangaistaan (esim. keskitysleireillä "sentään" hoidettiin tuo epäinhimillinen toimenpide, harkittu murha, edes osittain näkyvästi ja suhteellisen pienessä ajassa).
Enkä suosittelisi valitsemaan tuota mm. Joseph Stalinin suosimaa vaihtoehtoa tai taktiikkaa (tapat yhden niin se on murha, mutta kun tapat miljoonan niin se on statistiikkaa).
Se ei ole tuottanut hyviä tuloksia.

Usein se oleellinen valinta voi olla niinkin häilyvästi esillä että se on siinä kun jos pitää kyseenalaistamattomasti kiinni vallitsevasta sokeasta oletuksesta tai käsityksestä, esim. uskoo sokeasti (tiedostamatta edes sitä, eli jatkaa tietämättömyydessä) kiistämättöminä esitettyihin termeihin kuten "taloudellinen reaaliteetti", jonka pohjalta sitten esitetään väistämättömänä tietyt liiankin tutut toimintamallit.
Eli saman kaltaisesti kuin esim. muovintuotannon esimerkissä, jos annamme muoviteollisuuden jatkaa jämähtäneessä tilassa, niin teemme ongelmamme mahdottomiksi ratkaista, ainoastaan kituva viivytystaistelu jää jäljelle, meille jää alati vähemmän voimavaroja tehdä toimenpiteitä. Tai keskitymme kokonaisuuden kannalta olennaisen osan hahmottamiseen ja kehittämiseen.
Luulisi olevan ihmiselle helppo ongelma, ja monelle, kaikille ketkä hahmottavat, se onkin.
Ympäristö-ajattelu on ollut suurille joukoille pitkänkin ajanjakson verran aivan käsittämätöntä.
Mutta nykyisin jopa suuret yhtiötkin ovat jo joutuneet useissa kohtaa alistumaan jo esim. 10% muutoksille valinnoissamme, tai ainakin kehittämään markkinointitaktiikkaansa viherpesua varten.
Koko paletti vain nyt vielä esiin ja näihin oleellisiin, oikeisiin töihin, mahdollisimman monen toimesta, jokainen meistä 0.000001%:stä luo yhdessä sen täyden 100%:n kokonaisuuden, jonka ei tarvitse alistua tietämättömyydellä ja välinpitämättömyydellä minkään sairaan 0.00000001%:n sekoittamaksi, hämättäväksi, petettäväksi, hyväksikäytettäväksi, orjuutettavaksi, raiskattavaksi tai murhattavaksi.
Yksilöllistäkin hyötyä saa kun huomioi missä kunnossa tarjottavat tuotteet ovat, olivat ne sitten fyysisiä, psyykkisiä tai henkisiä - poliittisia, journalistisia tai terveydellisiä.

Millä valtuuksilla kansainvälisestä talouspolitiikasta päätetään, ja kuinka merkittävässä roolissa se on ohjaamassa demokraattisestikin järjestäytyneitä valtioita?
Mikä estää meitä kansakuntina ottamasta valtaa, joka meille kuuluu, haltuumme?
Se ettei se ole yleinen puheenaihe?!
Tai se että olemme valinneet (liian usein) edustajiksemme niin likinäköisiä ja pinnallisia poliitikkoja kuin ansaitsemme.

Luonnosversio: Riskienhallinnasta, etiikasta ja oikeusmenettelyistä yleisesti, niin journalismissa, lääketieteessä kuin terveydenhuollonkin saralla

Pohjustukseksi:
Mm. Nobel palkittua ekonomistia Paul Krugmania myöten on useista lähteistä vahvistettu (taloustieteen ollessa on humanistinen) Thomas Piketty:n todisteet, aina matematiikkaa myöten, että edelleenkin käytetyssä talousjärjestelmässä on katastrofaalisia rakenteellisia virheitä, johtaen mm. periytyvään varallisuus ja valta-eroon, kuten monarkioiden aikoina (ja mahdollisesti vielä pahemmin).
Eikä sitä pitkittäneisiin ja hyväksikäyttäneisiin tahoihin voi luottaa tippaakaan uuden kehityksessä, sillä he selkeästi tahtovat vain määrätä "uuden" linjan, säännöstön, edelleen vailla perusteita ja kunnollista ja kattavaa julkista keskustelua.
Tuo jo itsessään olisi mahdollisesti haastava tekijä yhteiskunnillemme käsiteltäväksi.
Yhden lisähaasteen tuo esim. tämä mm. "tekno-feudalismiksi" nimetyn ilmiön kasvu, jossa tiedon taidokas manipulointi, törkeä hyväksikäyttö, ja kehittyneen teknologian voimaannuttamana, häikäilemättömän röyhkeä korruptointi ovat yleisiä ilmiöitä.
Ne toimivat keskeisiä välineinä ja menettelytapoina, luoden oleelliset osat yleisimmin käytetyille taktiikoille.
Löytyy mm. lukuisia, niin googlen kuin fb:n entisiä johtohahmoja ja tutkijoita, jotka ovat osoittaneet jo aiheutuneita tapahtumia ja kertoneet niiden vaaroista jo pitkään, mm. erityisesti teini-ikäisten tyttöjen lisääntynyt masennus ja itsemurhariski, sekä siihen liittyvät neurologiset tekijät, aivokemian hyväksikäyttö, on yksi tunnetuista murusista tätä kokonaisuutta. Muistettakoon että tämä "uusi", ja samalla aikoja sitten vanhentunut, hallintomuoto on vasta alkuvaiheissaan, nyt se olisi helppo vielä ohjata terveeseen suuntaan, seuraavalla sukupolvella sitä mahdollisuutta tuskin on.
Mainittakoon sekin että mm. arvostettu taloustieteen professori Yanis Varoufakis on perustellut että nykyisten rakenteiden oikeutuksina toimivista teorioista katkesivat ne viimeisetkin rippeet viimeistään 2008 talous-"kriisissä".
Kreikka on jo siis tarjonnut käytännön esimerkkiään Euroopan "kanarianlintuna hiilikaivoksessa", kohdatessaan laajasti ja poliittisesti järjestäytynyttä talousrikollisuutta mm. Deutsche Bankin ja EU:n eri elimien toimesta, johtaen jopa kansalaisten vakaviin ravinne-puutostiloihin saakka.
Ilmiön, eli järjestelmällisen taloudellisen korruption ja farssin johdannaisvaikutuksia kartoittaakseni, kyselisin muutamista pienistä kohdista terveydenhuollon alalla liittyen yhteiskunnalliseen riskienhallintaan.
Lisäksi mm. matemaatikko Eric Weinstein on muistuttellut useista vakavista, taloustieteessä, varsinkin sen tekijöissä, aina matematiikan osaamista, tulkintataitoa ja sovelluskykyä myöten.
Mahdollisesti - ellei jopa todennäköisesti - katastrofaalisin seurauksin koko maailmaa koskien, sillä niin paljon yhteiskunnista ja yritystoiminnasta on sen alaisina ja se määrittää ja ohjaa niin voimakkaasti niin suurta osaa valinnoistamme ja toiminnastamme.

Aloitan hahmotuksen helpottamisen vuoksi tällaisella mahdollisesti kuvitellulla tapahtumaketjulla:

Aiemmin on tapahtunut skenaario jossa nimeltämainitsemattoman TerveydenHuoLlon valvovan elimen käsissä on ollut valinta tuotteista ja hoitokäytännöistä koko kansan kohdalta ja saman tahon vastuulla ja tulkinnan varassa ovat olleet myös arvioinnit oman toimintansa ja valitsemiensa tuotteiden hyödyistä ja haitoista.
Muualta on huomattu puutteita niin väitettyjen hyötyjen kuin haittojen arvioinnissa.
Valvovan elimen johto on tyrmännyt vailla asianmukaista keskustelua ja selvitystä kaikki väitteet, syyttäen julkisesti palautetta antavia kansalaisia mahdollisesta osallisuudestaan kuolemantuottamuksiin, omiin laskelmiinsa perustuen. Kyseiset laskelmat kuuluivat siis osaltaan tuohon kansalaisten toivomaan tarkempaan selontekoon ja palautteeseen, josta heitä vastaan valittiin sen sijaan hyökätä.
Myös leimannut palautetta antaneita, nykymittapuulla käytännössä (some-)rovioilla poltettaviksi.
Vuosien sisään paljastuu että lähinnä kyseisen valvovan elimen kaltainen tilastollinen tulkinta on todisteena siitä että kyseessä oli ollut sellainen skenaario kuin he väittävät, ja täten saatu hyöty niin suurta kuin he väittävät, sekä että haitat olisivat pieniä, joten heidän toimintansa oli täysin oikeutettua ja hyödyllistä.
Kansainvälisestä tutkimuksesta ei kuitenkaan löyty vuosien saatossa muita todisteita heidän väittämilleen, kuin vain toisen vastaavasti tulkitsevien ja heidän tulkintojaan suoraan lainanneiden tahon kanta, tiettyjen suurten organisaatioiden voimaannuttama mielipide oli julistettu lopullisesti varmaksi totuudeksi asioista.
Osalle kansalaisista, suurin osin valitettavan nuorille, koitui vakavia ja pysyviä ongelmia, joista eivät tuotteiden valmistajat, eikä valvova elinkään kantanut vastuuta, veronmaksajien toimesta osalle korvattiin jotain ja osa jäi vaille mitään tukea, pakotettuna ostamaan tuon saman valmistajan tuotteita hoitamaan niitä ongelmia joita heidän tuotteistaan aiheutui.
Virallisesti uhrien ja omaisten väittämät heille aiheutuneista vahingoista tyrmättiin lopullisesti, ne hylättiin arvovaltaisen tieteen, ja käytännössä täten myös (Yleisen Mielipiteen/Mielikuvituksen/Käsityksen/Näkemyksen/Lauma-ajattelun) Absoluuttisen Totuuden, vastaisina.
8v päästä yksi täysin sattumanvarainen mahdollisuus päästä käsiin parempaan tietoon toteutui oikeudenkäynnin seurauksena ja saatiin edes hieman tietoa tapaukseen liittyen:
https://sci-hub.ee/10.1136/bmj.k3948
Mutta jo tuossa viitattu sisältö riitti ja riittää osoittamaan selkeästi että kyseessä on törkeä rikos, ellei jopa useampia (mm. valvovien elimien toimesta).

Eli jos THL (lähinnä johto) on jo osallistunut kyseiseen toimintaan, eikä vieläkään ole kunnolla tiedottanut edellämainituista paljastuksista tilanteeseen, niin mikä on todennäköisyys että saamme merkittävästi erilaisia tuloksia, kun se nykyisin jatkaa samoilla riskialttiiksi, hyväuskoisiksi, sokeiksi ja typeriksi osoittautuneilla kaavoillaan?

Ja jos me jätämme huomioltamme ja valppautemme piiloon ja annamme yhteisten järjestelmiemme altistua tuntemattomile riskeille, väistämättä ennen pitkään korruptioon homehtuen, niin miten sokeasti saamme uskoa että kykenemme pitämään mahdollisuuksia hyvänä yhteiskuntamme tilanteen, sen eri elimien terveydentilan kehittymiseksi, hyötysuhteiden ja valmiuskyvyn parantumiseksi?

Joko voimme valita oppia hyvällä, aktiivisesti, yhteistyön ja muiden terveen yhteiskunnan perusedellytysten kautta, tai väistämättä pakotamme palautteiden ja oppiläksyjemme aiheutumaan kantapään kautta.
Samankaltaisen voimme huomata niin henkilökohtaisessa terveydessämme, kuin kansanterveydessäkin, ja olemme aika sinnikkäästi ainakin instituutioiden toimesta laiminlyöneet terveyden peruspilareiden kunnollista tunnistamista ja niiden mukaisen toiminnan toteuttamista.

Jos valitaan jatkaa sieltä mistä aita on matalin, välinpitämättömyyden ja typeryyden kautta, niin tarkastellaampa siirtymistä vaiheittain kohti voimakkaampia skenaarioita:
1. Mitäs jos valmistajan lakimiesarmeija olisi voittanut tuon haasteen?

2. Jos journalismi, valvovat elimet, julkaisut ja politiikka taipuvat jo noin pienten summien ollessa kyseessä, niin mitä mahdollisuuksia jää Nürnbergin säännöstölle toteutua jos tapahtuisi tilanne jossa olisi moninkertainen taloudellinen ja poliittinen painostus?

3. Kuinka todennäköistä olisi että kansalaisille annetaan luotettavana ja vankkana pidettäviä lukuja terveystuotteiden hyödyistä, vaikka käytetyssä materiaalissa olisi kirjo vakavia puutteita, aina mittauksen eheyden perusteisiin saakka (Sanger sekvenssöinnin puute, liian suuria ja myös tuntemattomaksi jääviä RT-qPCR:n Ct arvoja, ja erityisesti siis täysi puute raa-asta datasta)?

https://blogs.bmj.com/bmj/2021/01/04/peter-doshi-pfizer-and-modernas-95-effective-vaccines-we-need-more-details-and-the-raw-data/

https://dryburgh.com/wp-content/uploads/2020/12/Wodarg_Yeadon_EMA_Petition_Pfizer_Trial_FINAL_01DEC2020_signed_with_Exhibits_geschwarzt.pdf

Ja mitäs jos yritykset alkavat kykenemään julkaisemaan suoraan valheellisia, tai taidokkaasti manipuloituja tuloksia?

Mitä jos taloudelliset vaikuttajat jyräävät politiikan ja median kautta palautetta antavat lyttyyn, sanoen että "no teilläpä ei ole antaa tieteellistä näyttöä väitöstenne pohjaksi, sen sijaan me kykenemme antamaan vankat todisteet kantamme tueksi".
Eli yksinkertaisesti, mitä jos viivästytetään tiedon julkaisua tai jopa jätetään osa siitä kokonaan julkaisematta, niin kukaan ei kykene sitä vastustamaan. Ja arvovaltaisten instituutioiden kautta voidaan antaa tulkinnanvaraista tietoa jota voidaan käyttää "vankkana" todisteena. Lisää todistetusti pätemättömiä tai jopa korruptoituneita ja rikollisia "poliiseja" jotka saavat valvoa itse itseään. Väärinkäytöksistä on jo näyttöä. Ja onko ylipäätään lääkeyritysten rikosrekistereissä kattavuuden puutteita ja yhteyksissä mm. politiikkaan, mediaan ja valvoviin elimiin?

4. Onko mitään tahoa joka pystyy tai keinoja joilla pystytään ehkäisemään tuollaista tai tuon kaltaisia toimenpiteitä ja niihin perustuvia taktiikoita ja strategioita?

5. Jos kyseessä oli "vain" 100 miljoonaa euroa ja tapahtui kuten tapahtui, niin mitä voimme odottaa suurempien summien ollessa kyseessä?

6. Jos "vain" sellaisten summien vuoksi kyseinen lääkeyhtiö on ollut valmis tuottamaan noin paljon vahinkoja ja riskejä potilailleen, ja ollut valmis vaikuttamaan valvoviin elimiin sekä mediaan että politiikkaan, niin mihin se ja muut vastaavat tahot ovat valmiita jos kyseessä olisi esim. 10x summat? Entä 100x? Entä 1000x?

Eikö yleiseen oikeustajuun kuuluisi jo sekin että jos yritys esim. markkinoi tuotteitaan vaikkapa hyötyjen suhteellisilla prosenttieroilla "90-93%" ja todelliset prosentuaaliset erot ovat luokkaa "0.35-0.56%" ja kun tuotteisiin vieläpä liittyy tuntemattomia ja todennäköisiä, todennäköisesti sietämättömiä riskejä, niin eikös kyseessä ole jo silloin mahdollinen rikos?
Saati että journalismi lähtee tuohon mukaan, levittäen sitä pätevänä, rikkoen niin perussääntöjään, kuin alan eettisiä perusvaatimuksia?
Saati että alan valvova elin lähtee tuohon markkinointiin mukaan?
Eikös se tällöin ole jo erittäin todennäköisesti ja selkeästi saavuttanut äärimmäisen törkeän rikoksen mittapuut? Varsinkin jos kyseinen instituutio tekee aktiivisesti työtä tuon puolesta? Kääntäen tulkintansa ja tilastolliset arviointinsa asemansa toimesta todisteiksi pinnallisen markkinoinnin, pettävän tiedon, valheellisten käsitysten muodostumisen tueksi.
Eikös silloin rikota jo täysin, törkeästi ja kokonaan Nürembergin säännöstöä ja sen henkeä?
Ja  myös kansainvälisiä ihmisoikeus-sopimuksia?
Ja ainakin Suomen tapauksessa useita maan lakeja, perustuslainkin pykäliä viiltäen?
Saati jos tietoa viivytetään tai pimitetään niin hyödyistä, kuin haitoista.
Saati jos jo tutkimusten mittauksessa ja tutkimusten rakenteissa on mittavia ongelmia, joista on jo lukuisten alan tutkijoiden toimesta annettu palautetta (mm. Dr. P. Doshi).
Saati jos yleisesti mittauksessa on räikeitä ongelmia, kuten mm. varmistuksen puute uniikista taudinaiheuttajalle kuuluvasta RNA:sta, ja muut törkeät virheet PCR testien toteutuksessa, kuten liian suurien Ct arvojen käyttö, jotka täten altistavat mm. aiheittomille riskeille johtuen mm. aiheutuneesta yleisestä paniikista, jopa poikkeuslakien aiheettomaan käyttöönottoon saakka.
Saati jos journalismi ja valvovat elimet ovat kelvottomassa tilanteessa, tai jopa aktiivisesti mukana levittämässä pinnallista ja epävarmaa tietoa, vieläpä täysin varmana ja vankkana, käyttäen instituutioon aiempien pätevyydestä ja työstä kertynyttä auktoriteettiasemaa ja luotettavuutta (tuhoten sitä täten pysyvästi).
Saati jos kyseessä on kansainvälisesti ja merkittävästi vaikuttava tapaus.
Saati jos riskinä on aiheuttaa rakenteellisen väkivallan eri muotojen kautta jopa maailmanhistorian suurimpia, ellei suurimmat kansanmurhat, joille kansakuntia on jo pitkään altistettu talousrikoksilla toteutetuin velkavankeusjärjestelyin, muotoiltuna julkisesti "taloudellisiksi reaaliteeteiksi" tms..
Ukrainan Holodomor (1932-33) kansanmurhan piirteiden kaltaisesti, mutta vielä kavalammin, peitellymmin.
Juonikuvio jossa loogisen ja rationaalisen ajattelukyvyn katkeillessa, mm. säännöllisesti aiheutettujen pelkoon pohjautuvien reaktioiden myötä, vedotaan uskomaan sokeasti ja kyseenalaistamattomasti valittuihin auktoriteettiasemiin, joiden räikeästi mielivaltaisilla, "naurettavan" kyseenalaisilla ja täysin ristiriitaisilla perusteilla "oikeutetaan" toimintaa ja tekeydytään jopa ainoaksi "Pelastajaksi", kehittämänsä ("Taivaallisen") "Talouskasvun" aikaansaajaksi (vailla näyttöä tästä edes omien lähteidensä puolesta, vähintään 2008 lähtien kyseessä ollut mahdollisesti ihmiskunnan suurin farssi ja fiasko), jolle en löydä juuri osuvampaa vastineita kuin espanjalainen inkvisitio, sillä myös yleinen sokea uskovaisuus auktoriteetin syyttelyiden paikkaansapitävyyteen on perusvaatimuksena, ja tuokin tietysti pitkälti pohjautuen pelkoon. Oli kyse niin "Talous-Romahduksesta", kuin "helvetistä" niin molemmille kyseisille tahoille on sallittu vaikutusvaltaa toteuttaa tuon markkinointinsa kaltaisia tapahtumaketjuja... .. ...
Alaston keisari joka teeskentelee pukeutuneensa aidosti hyödyllistä työtä tekevien ihmisten, teknologian, infrastruktuurin ja investointien vaatteisiin.
Kuluttaen niistä aiheutuvaa hyötyä alati tehokkaammin ja aiheuttaen alati suurempaa hukkausta niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Terveydenhuollonkaan määräävä instituutio ei kovin kaukana ole tuosta ollut.
Onko asiallinen keskustelu muka niin vaikeaa?
Tuskin kellekkään pätevälle henkilölle, jolla ei ole törkeyksiä ja typeryyksiä piiloteltavana.
Hienoja tyyliteltyjä videoita ja muuta pinnallista ulkoasua kyllä löytyy, ja sentään pahimmat vastuun sylkemiset toisten naamoille on muotoiltu säädyllisemmäksi kuin viime kierroksella 12v sitten.

7. Mitä mahdollisuuksia edes oikeusjärjestyksellä tai muilla yhteiskunnan peruspilareillä on säilyä, jos vankkojen todisteiden perusteella, jos edetään tällä tyylillä ettei ei edes käsitellä uudelleen, saati korvata vahinkoja yhdellekään Suomalaiselle noista yli 10v takaisista tapauksista (pandemrix)?
Kuinka paljon kuolleita kanarianlintuja tarvitsemme eri paikoista ja otammeko heihin kohdistuneen vahingon ylipäätänsä edes huomioon?!

8. Valtion (ja vakuutusyritystenkin) korvaukset ovat kansalaisten omia rahoja, ja kun jos korvaukseen vielä käytännössä kuuluu syyllisen muiden tuotteiden maksaminen, hoitamaan tehottomasti vahinkoja, tai peittämään niiden oireita, niin eikös kyseessä ole mahdollisesti jopa törkeän maanpetoksenkin määreet täyttävä rikosnimikevyyhti, tai mitä kaikkia nimikkeitä siihen voisi sisältyä? Onko tarve määritellä uusia rikosnimikkeitäkin (törkeän nöyryyttävästi orjuuttava ja kiduttava järjestelmärikollisuus?)?

Suomessa taitaa vielä olla maailman parhaita tilanteita, mutta suunta saattaa olla maailman huonoimpia.
Meidän olisi helppo tarjota muulle maailmalle sen kaipaamaa tervettä esimerkkiä avoimesta päätöksenteosta, asiallisesta ja asiaankuuluvasta julkisesta keskustelusta, toimivasta journalismista ja vastuullisesti toimivien valvovien elimien toiminnasta. Miksi näin väkisin tahdomme pilata nuo kaikki mahdollisuudet, ja menneiden sukupolvien kerryttämän terveydentilan yleisessä kulttuurissamme?
En tahdo osallistua tähän vainajien haudoille kusemiseen.
Tippa kerrallaan, jatkuvan velkataakan jatkuvasti kiristyessä, hakien sellaista piiloverotusten virtausta ettei sitä osata tunnistaa liian selkeästi, tai viitsitä huomioida, ennen kuin on liian myöhäistä.

Mitäs tapahtuisi kansan keskuudessa jos paljastuisi että joku itänaapurin taho olisi saanut vietyä, edes puolet pienemmillä vahingoilla ja törkeydellä, vain muutaman prosentin verran tuosta summasta mikä GSK:lle annettiin?

Ja mitähän nykyisistä mylläköistä paljastuu muutamien vuosien päästä, JOS on enää toimivaa yhteiskuntarakennetta siis sitä selvittämässä ja siitä kertomassa?

Jos löytyy jostain joku taho, instituutio tai henkilö joka kykenisi mahdollisesti vielä kattavammin vastaamaan tämän kaltaisiin nykyajan haasteisiin ja riskeihin niin olisin kovin kiitollinen tiedosta.

Luonnosversio: Kohti inhimillisen elämän, järjenkäytön ja toimivan yhteiskuntajärjestyksen "perustuslakia" - ihmisoikeuksien julistuksen päivitysehdotuksia vastaamaan nykyajan tarpeisiin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin

Kohti inhimillisen elämän, järjenkäytön ja toimivan yhteiskuntajärjestyksen "perustuslakia" - ihmisoikeuksien julistuksen päivitysehdotuksia vastaamaan nykyajan tarpeisiin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin

Alkaen nykyajan internet-ajokortin/kansalais-ajokortin/medialukutaito-ajokortin/yhteiskuntavalppaus-ajokortin/"perusteekkariuden" (järjestelmä-ajattelu) tms. PERUSKURSSIN materiaali-ehdotuksista (jonkin sortin perusta ja pohja-rakenne täytyy ensin luoda ja asettaa&kehittää).

Kaikki mahdolliset (liian yleiset) negatiiviset tunteet (ja niihin kytkeytyvät ajatukset, reaktiot, torjunta, väistely, projisointi, väritys, vääristys), raskaus, ahdistus, synkkyys jne. ovat välinpitämättömyyden ja tietämättömyyden nousemista pintaan, edustaen hetkellisestä kyvyttömyydestä hahmottaa parantumisprosessia, tarpeellisten asioiden ja vuorovaikutusten tiedostamista, jotka siis tervehtymiselle välttämättömiä vaiheita. Yksilöllinen valinnanvapautemme ylettyy myös mm. suhtautumisessa tuollaisiin ilmiöihin, eli mm. vastuunottoon omista tunteista, ajatuksista ja toiminnasta, täten tuoden lisää tervettä tietoista ja harmonista hallintaa elämään (pois rasittavasta väkinäisestä ponnistelusta), sen lisäksi että on ottanut kyseisiin aiheisiin liittyen ensiaskeleen tervehtymisprosessissa, tukien täten väistämättä myös muita.

Valinnainen bonus-kevennys:

Star-wars alkuscrolleri (musiikilla): Kauan kauan sitten, juuri tässä galaksissa ja vielä edelleenkin..

Alustukseksi

"Kuin kekäleet nuotiossa, jos ajaudumme erilleen, sammumme ja kun olemme yhdessä, roihuamme."
"Tuli (yksilöllinen ajatteleva mieli, ego) on hyvä renki, mutta huono isäntä."
-Perinneviisaudet

Kutsuisin lukijaakin osallistumaan tähän tarkasteluun huomionarvoisista kohdista niin henkilökohtaisessa kuin yhteisessä elämässämme (ja niiden rakenteissa, järjestyksessä jne.).
Voimavaroja ja varallisutta (tätä alati kasvavissa määrin) on ollut maailmassa jo pitkään yltäkylläisesti, ja on nykyisinkin, niin pienikin edistys niiden asiallisessa, tarkoituksenmukaisessa kohdentamisessa, hyötysuhteiden ja hyödyllisten suhteiden parantamisessa, vapauttaa ja tuottaa väistämättä valtavasti hyötyä tai sen mahdollisuuksia.
Perinteisillä termeillä voitaisiin kuvailla että yhteistyö yksilön hyötyjen ja yhteisten hyötyjen optimoimisessa olisi tähtäimessä. Normalisoituneen oikeisto-vasemmisto-idioottimaisuuden (ja muiden vastaavasti kuluttavien ja turhien vastakkainasettelujen) sijaan. Vahingot jatkavat lisääntymistä jos valitsemme jatkuvasti jatkaa tulehtuneen perustan/asetelman ylläpitämistä, oli aihe mikä hyvänsä tai tilanne lähtökohtaisesti miten hyvässä tilassa tahansa.
Aito yhteistyö, eheä kommunikaatio ja totuudenmukaisuus ovat muutamia niistä välttämättömistä perustarpeista (mahdollistaen terveen suhteen tietoa kohtaan) kun valitsemme kulkea kohti tervettä, hyödyllistä ja rakentavaa suuntaa, yhdessä.
Lähihistoriastakin löytyy hyviä muistutuksia moniin tärkeisiin suuntiin.

Askeleittain, vaiheittain, asteittain etenevyyden merkitys, välttämättömyys, tärkeys:
Koko käsiteltävä aihealue ja paljon paljon paljon enemmän tiivistyy ja kiteytyy jo pieneen hipaukseen hyvin ikiaikaisesta ja universaalista sanomasta, jonka kuulemisen ja käsittelemisen haasteena on lähinnä vain yleinen intellektuellisen itsetunnon puute ja epävakaus, jonka vuoksi altistutaan ja yleensä myös "turvaudutaan" ylpeyteen, ennakkoluuloihin, stigmatisointiin tms. kataliin ja katastrofaalisiin kohteisiin, petollisiin tukipintoihin ja täten vääjäämättä ajaudutaan vastaaviin traagisiin ratkaisuihin (pinnallisuus, tietämättömyys, välinpitämättömyys).
Talon rakennus täytyy toteuttaa vaiheittain, oikeassa järjestyksessä, sitä on typerää yrittää rakentaa pettävälle perustalle, ja vielä hullumman typerää on toistaa jo aiemmin - useastikin - tällätavoin epäonnistuneita menettelytapoja ja tottumuksia.
Hallinnon muodostaminen vailla perusedellytyksien toteutumista on tuhoon tuomittua, kuten näemme jatkuvasti selkeämmin tuloksista ("the great reset" tulee olemaan mahdollisesti räikein esimerkki tähän mennessä, mutta myös ihan jo kansallisvaltioidenkin tasoilta löytynee tarpeeksi hurjia virheitä).
Aliarviointi tärkeidenkin tahojen taidottomuuden tai voimakkaiden tekijöiden järjestelmällisestä röyhkeydestä (tai jopa karmivasta rikollisuudesta*) on sietämättömän riskialtista. Upeita varoittavia (arvokkaita) esimerkkejä satelee yllättävistäkin paikoista, pitkälti kaikilta aloilta.
Tähän mennessä näyttäytynyt että ongelmat eivät niin paljoa piile näissä pahuuksissa jotka näyttäytyvät, vaan enemmänkin kaikessa siinä lannistumisessa, demoralisoitumisessa, välinpitämättömyydessä ja tietämättömyydessä joilla niitä kohdataan, jo lähes normalisoituneesti.
Yhdessä toimiessamme, edes hieman, edes hetken, mikä tahansa noista ongelmista pyyhkiytyy pois lähes välittömästi, kaikki nuo toimijat ovat täysin armoillamme, valintojemme ja (osto/äänestys) päätöstemme alaisina.
Se että huomaa ongelmia tai riskejä on hyödyllistä, jos se tuntuu hankalalta tai ahdistavalta, niin selvitä mikä ongelma sinulla on tunteidesi kanssa, sillä silloin se ongelma on siellä, eikä niissä asioissa joita kohtaat, sillä maailman haasteet (joihin nuo sisäisetkin kuuluvat) ovat samanvertaisia mahdollisuuksia, aarteiksi asti (kun ne kohdataan ja käsitellään täysin; kannustaen yhteistoimintaan**).

“The only thing necessary for the triumph of evil is for good men to do nothing.”
– Edmund Burke.  

*WHO:n muotoilusta: "The pandemic has decimated jobs and placed millions of livelihoods at risk."
Miksi valehdella noin räikeästi ja tökerösti? Tuo on tapahtunut (alati enemmän tehottomiksi ja tarkoitusta vastaamattomiksi paljastuvien) toimenpiteiden vaikutuksista, viitaten mm. Prof. Heikki Peltolan huomioihin. Vastuun ja syyn ulkoistus jo aikoja sitten tylsäksi käyneellä kaavalla edelleen jonkin vihollis-termin alle on jo pitkään ollut naurettavan typerää. 

**Maailmaan on sisäänrakennettu jotain mielettömän ja äärettömän kaunista ja mysteeristä.
- - -

Rehellisyys, yhteistyö ja valppaus ovat perusedellytyksiä toimivalle yhteiskuntajärjestykselle.
Jos jatkamme niiden järjestelmällistä laiminlyöntiä ja jopa suoraa halveksumista, on aivan turha valittaa (saati syyttää muita) raskaasta elämästä, jota väistämättä aiheutuu ja seuraa niin suoraan kuin epäsuoraan (valtavasti), jos jätämme ratkaisevat osat yhteisistä järjestelmistämme heitteille (jatkuvien, toistuvien, todennettujen valheiden raadeltaviksi, rikottaviksi ja vääristettäviksi).
Naiivia ei ole näihin perusarvoihin uskominen, vaan siihen että normalisoitunut markkinoinnin ja järjestelmällisen, instituutionalisoituneen korruption valheisiin uskominen olisi toimiva osa yhteistä elämäämme. Lisäksi kaikki ratkaisut osoittautuvat väistämättä enemmän tai vähemmän vajavaisiksi, petollisiksi, jos nämä perusedellytykset eivät ole toteutuneet. Voimme havaita alati kasvavaa todistusaineistoa tähän suuntaan kaikistä yhteiskuntamme eri alueilta, etenkin (valtavinta varallisuutta vuodattavilta aloilta) lääketeollisuudesta.
Rajuja pilliinvihellyksiä ja viheltäjiä on jo (pitkään ollut) niin valtavasti ja niin kattavasti läpi yheiskunnan eri alueiden, että on aivan uskomaton suoritus (typeryydessä) kyetä jatkamaan aiempaa toimintaamme, asenteitamme, ajatustottumuksiamme ja suuntaamme.
Valtava helpotus elämäämme tulee jo siitä kun suostumme (harkitsemaan, tarkkailemaan ja) lopettamaan typerän toimintamme, ja lisäksi valtavaa hyötyä mahdollistuu kun täten voimme löytää toimivaa sen kaiken tilalle.
Käytännön esimerkkinä: sen sijaan että kulutamme aikaamme toistelemalla esim. "ei mua kiinnosta", "ei noin saa kommentoida", niin aiheutuu paljon muitakin kuin vain kommunikaatioon liittyviä hyötyjä kun valitaan ottaa omista tunteistamme vastuu ja hallinta, muiden käytöksen hallinnan yrittämisen sijaan (totalitarismin ennakkoehto, syntytekijä).
Ongelmista saa jatkuvia (ja elämästä rasittavaa) vain oireiden hoitoon jämähtämisellä, pinnallisuudella (aiheutuen välinpitämättömyydestä ja tietämättömyydestä, ts. typeryydestä).

Nämä kirjoituksessa esiteltävät, etenkin hierarkisesti hallitsevimpiin rakenteisiin liittyvät ja muut vastaavaa vastuullisuutta tarvitsevat (niin pitkään laiminlyödyt, että sitä pidetään normaalina) yhteiskunnan askareet tulee tehdä yhdessä, yhteisymmärryksessä, ja ne ovat myös jatkuvasti kehittyviä ollessaan terveessä tilassaan. Ts. täten kykenevät lähestymään kunkin ajan aitoja tarpeita. Ja kykenevät tällöin vastaamaan niihin aidosti, korreloiden ja kommunikoiden eheästi kokonaisuuden kanssa.
Alati kehittyvässä maailmassamme, tiedon kiihtyvä lisääntyminen tuo niin yksilöllisiin kuin yhteiskunnallisiin vuorovaikutuksiimme lisää kirjoa (yhteyttä, yhdistymistä, yhteyksiä), rikkautta, monimuotoisuutta*.
Valinnaksemme jää että kunnioitammeko tämän tilanteen perusvaatimuksia, kuten rehellisyyttä ja muita yliluonnollisia kykyjä, vai jäämmekö väistämättä kommunikaatio-ongelmien ja tiedon korruptoitumisen jalkoihin, tähän alati kasvavaan paineeseen ja stressiin, jota voimme huomata tapahtuvan kaikkialla.
Nykyajan normaaleina pidetyistä pikaruoka-ratkaisuista, poliittisesta markkinoinnista ja vinoutuneesta kielenkäytöstä on tarpeeksi tuloksia.
Ne eivät puolla kyseisen kaltaisen toiminnan jatkamista ja oikeuttamista jatkossa: valheista, manipulaatiosta (viereisten termien sokerikuorruttelu, markkinointi, tiedon sekoitus, vääristys ja peittely; valtava manipulaatio-tekniikkojen kehitys ja sovelluskapasiteetti - some, hakukoneet, mediakoneisto) ja petoksista on tullut normaalia.
Lisäksi kansakunnan psykologian, tiedonkäsittelykyvyn ja kommunikaatiotaitojen tuhoutuminen entistä (markkinointikoneiston "sivuvaikutusta") voimakkaammin some:n haittavaikutusten kuten äkkipikaisuuden, addiktioiden (kieltäminen, agressiivisuus, puolustusreaktiot, valehtelu, itsepetos jne.), ajattelu-kuplien ja huomiokyvyn heikentymisen johdosta entisestään kannustaa meitä kohtaamaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti ainakin vakavimmat ongelmat.
Alati vaikeammaksi käy niiden kohtaaminen jatkossa, sillä myös niiden momentti, ympäristövahingot, ekosysteemien ja myös aineettomien rakenteiden kuten perusarvojen tuhoutuminen, jne. alati lisääntyy ja voimistuu yleisen välinpitämättömyyden vallitessa.


*kyseisellä linkillä viittaus mielenterveyshaasteisiin-ongelmiin koko yhteiskunnan hierarkisessa rakenteessa, niin yksilöllisellä kuin kollektiivisella tasolla, niin yksilöllisessä kuin kollektiivisessa mielessä - monimutkaisuuden käsittelykapasiteetti mahdollisesti valtava aarre myös vastaavasti, kaikilla tasoilla, johtaen mm. kykyyn kohdata ja syleillä luonnon ääretöntä ja mysteeristä monimuotoisuutta

- - -

Alku

Aloitamme tarkastelun huomionkipeistä aiheista elämässämme.
Paljon voimavaroja vapautuu, ja tuskaa loppuu, kun suostumme kohtaamaan asioiden todellista järjestystä (joka tarkentuu jatkuvasti, elämän kehittyessä).
Kuin kosmologisen järjestyksen tunnistamisesta ja tunnustamisesta seurasi kehityksen aikakausi, niin myös yhteiskuntamme sisäisen järjestyksen tunnistaminen ja tunnustaminen kykenee sytyttämään ja laukaisemaan perustavanlaatuisen muutoksen niin yhteisessä kuin henkilökohtaisessa elämässämme.
Pitkään kestäneet tukokset hahmotuksessamme, ajattelussamme ja asenteissamme alkavat käymään vastaavalla tavalla aivan liian ilmiselviksi, ja niiden kiertelystä alkaa aiheutumaan aivan liikaa vahinkoa ja suurta kirjoa sivuoireita.
Olisiko aivan mahdoton idea ottaa vihdoin opiksi esim. keskiajan tai vielä varhaisimpien valtakuntien sortumisista? Tai nykyajan pätevien tietäjien sinfoniankaltaisesta ohjauksesta huomioida tärkeitä kohtia elämässä (jotka ovat jääneet siitä paitsi)?

"We cannot teach people anything; we can only help them discover it within themselves."

"All truths are easy to understand once they are discovered; the point is to discover them."

"I have never met a man so ignorant that I couldn't learn something from him."

-Galileo Galilei

Ensimmäisestä tunnistan että yksi suuri haaste tässä kirjoittamisessa, asioiden kuvailussa, muotoilussa ja ilmaisussa on kohdata ja käsitellä ne hirvittävät tunteet ja latistavat ajatuskaavat jotka heräävät kun muistelen ja tunnustelen sitä ryhmää joille tästä kaikesta olisi eniten arvoa. Eli niille jotka eniten rimpuilevat kaikkea tällaista tavallisesta poikkeavaa vastaan, alitajuisten kaavojenkin saattelemina, pillastuen ensimmäisestäkin otollisesta tulkinnasta joka kyetään muodostamaan tuttuun ja taatusti tuhoisaan suuntaan.
Laastarin poisto kirpaisee, mutta se on välttämätön askel haavan parantumisen seuraaville vaiheille.
Haasteiden huomaaminen aiheuttaa tunteita, mutta se on välttämätön askel kehitykselle, elämälle.
...

Keskimmäisestä: Ihmetelkäämme miten vaikeaa on näinä aikoina sanoa ja huomauttaa ihmistä (vaikkapa itseämme) siitä mitä hän tekee, siitä että toiminnallamme luomme, ylläpidämme ja tuhoamme tätä maailmaa, eikä tämän toiminnan tai näiden tapojen siis tarvitsisi olla keskimäärin näin sairaita, vaan jos tahdomme esim. terveyttä, niin toimikaamme vastaavalla tavalla, kaikkialla (elämässä).
Tulee aidosti yltää ymmärrykseen että toiminta tulee vähintään saatella linjaan tarpeellisten ja haluttujen tulosten suuntaisesti.
Jos jokin asia häiritsee, pelottaa, tai herättää muita tunteita, perehdy, tunnista vuorovaikutukset ja ratkaisut ilmaantuvat.
Käytännön esimerkkinä vaikkapa maahanmuuttoon liittyvät ongelmat: aiheutuvat sodista, joiden syntyyn liittyy mm. Katharine Gunnin kaltaisten sankareiden jo paljastamaa korruptiota, johdattaen tarkastelemaan kansalaisvalppauden toteutumisen tärkeyttä politiikan terveydentilan kehitykseksi, jakaen täten vastuun sodista ja niiden seurauksista osaltaan myös jokaiselle kansalaiselle (virkamiehillä vielä vakavampi vastuu, mutta kansan valvottava sen toteuttamista, jota journalismin olisi tuettava.. oma aihepiirinsä..), kannustaen toimivaan yhteiskuntaan, päätöksentekoon, yhteistyöhön, toimiviin ulkomaansuhteisiin, ihmisoikeuksien toteutumiseen, katalimman ja tuhoisimman rikollisuuden (joka aiheuttaa tuhoa oikeusjärjestystä myöten) kitkemiseen, jne. jne....
Päästetään irti siitä harhautuksesta ja ansasta että olemme voimattomia eikä ole tapoja vaikuttaa asioihin, sillä oikea ongelmien luonne on että mahdollisuuksia on niin paljon ja että hyödylliset asiat ovat niin voimakkaita, ettei tätä onnellisuutta kykene alkuunsa kovin helposti kestämään.
Yhteisissä asioissa kuitenkin on välttämätöntä toimia yhdessä, näemme vain räikeämmin mitä tapahtuu kun yhdessä jatkamme liialti välinpitämättömyyttä ja tietämättömyyttä (journalismin haasteet myös yksi merkeistä tähän viitaten).

Tätä jälkimmäistä tahtoisin laajentaa myös siihen suuntaan että kykenisin huomaamaan ettei ole ihmistä joka olisi niin välinpitämättömässä tilassa ettei kykenisi oppimaan edes jotain, samalla säilyttäen kunnioitukseni myös ensimmäistä lainausta kohden.

I have never met a man so ignorant that I couldn't learn something from him.
Read more at https://www.brainyquote.com/authors/galileo-galilei-quote

Onko historiaa tarkastellen ihmetyttänyt että miten ihmiset ovat voineet olla niin typeriä että ovat uskoneet maapallon olevan litteä?
Sen lisäksi että kyseiset halveksuvat (ylpeilevät, ylimieliset, "intellektuellia" itsetuntoa ja ylemmyyttä pinnallisesti ja valheellisesti pönkittävät*) tarinat ovat osaltaan lähihistorian koulukirjojen tekijöiden virheitä ja valheita, niin nykyaikoinakin huomataan ja kohdataan vastaavan rajua (syvää, tiedostamatonta, välinpitämätöntä) kapeakatseisuutta, ahdasmielisyyttä ja näköalattomuutta, johtuen kenties mm. valtavasta hädästä hakeutua turvaan, poistaa stressiä, päästä pois esim. yleisestä sairaasta ja valheellisesta materialistisesta maailmankuvasta, joka tuhoaa meidän lisäksi myös pitkälti koko ekosysteemiämme.
Litteään maapalloon uskovasta on tehty naurettavuuden kohde, mutta miltäs nykyisesti vallitsevat maailmankatsomukset, todellisuudenkuvat, tarinat tieteen tuloksista jne. vaikuttavat?
Miltä on tuntunut niistä ihmisistä jotka ovat omaksuneet niinkin rajoittavan käsityksen ja kaiken mikä siitä seuraa (muodostaen vastaavan maailmankuvan, käyttäen vastaavaa ajattelutapaa muuallakin)?
Miten se on ollut mahdollista että ihminen kykenee olemaan niin typerä?
Miltähän onnekkaasta osasta heitä on tuntunut kun tietoisuus on kyennyt avartumaan, hahmottaen korkeampia ulottuvuuksia?
Miltähän meistä tuntuu kun kykenemme tunnistamaan ja päästämään vastaavasti tukkeutuneista ja vinoutuneista käsityksistämme irti?
Onneksi nykyaika on pullollaan mahdollisuuksia avata perspektiiviä, ja monin paikoin paljon hurjemmin kuin tapauksessa jossa laajennutaan vain maapallon kaksiulotteisesta hahmottelusta kolmiulotteiseen (ja kun jo tuollaista pidetään merkittävänä).
Hyvä muistaa ja harkitä myös sitä miten tällainen pienikin kehitys näkökulmassamme on avannut mm. tieteen kehitykselle mahdollisuuksia (ihmiset rohjenneet puolustaa havaintojaan), ja sulkenut auktoriteettisten hirmuvaltojen otetta, toimenpiteitä ja oikeutusta (sairaudelle aito totuus on aina uhka).

Kannustukseksi se että yksilöllisellä tasolla on aina (jatkuvasti) voimassa:

"I give infinite thanks to God, who has been pleased to make me the first observer of marvelous things."

-Galileo Galilei

Lisäksi myös se että tähän mennessä kaikille jotka ovat lähteneet kunnolla tarkkailemaan ja tutkimaan vuorovaikutuksiaan laajemmin, myös yhteiskunnallisesti, ovat saaneet niistä kokonaisvaltaista hyötyä.
Henkilökohtaiset hyödyt ovat tukeneet yhteiskunnallisia ja yhteiskunnalliset hyödyt taas henkilökohtaisia, kuten esim. valistuneimmilla ostopäätöksillä on tukenut kaikkien kannalta parempia valmistajia, saanut parempia tuotteita. Haitalliset vuorovaikutus-suhteet ovat katkenneet ja hyödylliset ovat yhdistyneet tilalle. Myöskin todellisten tarpeiden kohdentuminen on kehittynyt täsmällisemmäksi, esim. tunnemaailmaa on opittu puhdistamaan mm. metsäkylvyllä, aiemman korvapuustin ja pleikkarin sijaan.

*tämä ja tämän kaltaiset ilmiöt mahdollisesti ne suurimmat haasteemme ja ansamme nykyaikoina, aito ravinto puuttuu ja traagisesti vaikuttavaa korviketta, oire-laastaria on käytössä, ja tällaisesta on muodostunut normaalia.. niin fyysisesti, psyykkisesti, kuin tunteellisesti vastaavia noidankehiä löytyy vähän turhankin paljon ja lähes koko väestöstä.. nihkeä yhdistelmä kun alati voimakkaampia välineitä ja voimavaroja tarjolla ja vähemmän (psykologisesti, moraalisesti, eettisesti) tervettä kykyä käyttää niitä..

- - -

Tiedostamattomuus ja välinpitämättömyys omaksutuista uskomuksista johtaa alttiuteen mielipuolisuudelle (haasteena että ne yleensä ainakin osittain alitajuisia):
"Aikaisempiin ahtaisiin, pinnallisiin ja litteisiin uskomuksiin verrattuna materialismiin usein liittyvä flat-consciousness ottaa jopa typerämpiä muotoja teoriana ja etenkin sen tulkintana, tarinana, elämänkatsomuksena, maailmankuvana, ja siihen silti on uskonut valtaosa ihmisistä tähän saakka. Samankaltainen idioottimaisuus (pinnallisuus, markkinointi, kapeakatseisuus-putkinäköisyys) on levinnyt sen myötä myös muille aloille:
flat-knowledge, flat-economics, flat-politics ja flat-drugs, joita yhdistävänä tekijänä toimii fat-old-lies."
Pinnallinen, oireisiin keskittyvä näkökulma, litteys, vuorovaikutusten hahmottamisen puute, väkinäinen paine "säilyttää" (tekohengittäen) ja "oikeuttaa" niitä.
Eriarvoisuus ajattelussa, tiedonkäsittelykyvyssä (soveltamisessa).
Kun on järjestelmällisesti pielessä, niin asioista tulee todella epävakaita, tehottomia, hankalia, turhauttavia ja tuhlaavia. Nykyajan haasteista voi havaita selkeästi tämänkaltaisia piirteitä, ellei jopa malliesimerkkejä (kaikista voimakkaimmista, dominoivimmista, eli raha- ja talousjärjestelmistä, joten täten koko vallitsevasta rakenteestamme - olennaisimmat asiat on jätetty sairaaksi, vähimmälle huomiolle, mikä on typerämpää? ..ja samankaltaisen voi huomata yksilöllisellä tasolla.. jatkossa mainittava laakeri-esimerkki kitkan/stressin syntymekanismeista tästä tarkempi kuvaus).

"Siinä määrin kun kaupasta puuttuu terveellisten herkkujen valikoimaa (karkkihyllyiltä) niin politiikasta puuttuvat terveelliset (aidot, rehelliset) lupaukset, ratkaisut (sis. ehdotukset, näkökulmat, asenteet, mittaustoimenpiteet, valvonta, tulosten tarkkailu.. valtavasti avattavaa jo tässä)."
Sokerikuorrutus aiheuttaa valtavaa vahinkoa, katalalla tavalla.
Sitä näkee vallitsevasti myös niin lääketieteessä kuin taloustieteessä (puhumattakaan niiden uutisoinneista ja keskustelusta).
Tätä kaikkea kuitenkin jatkunut jo niin pitkään että on jo pitkään ollut enemmän kuin vakavaa
(George Bush Jr."fool me once.." kompuroinnin kaltaista) typeryyttä jatkaa siihen uskomista, saati välinpitämättömyyttä sitä ja muita yhteiskunnan aiheita kohtaan.
Hurjaa on se että meillä näyttää olevan opittavaa Bushilta, sillä tunnumme edelleen uskovan samoihin valheisiin jotka ovat osoittautuneet sellaisiksi jo pitkään. Vastuu alkaa olemaan hyvin pitkälti harteillamme, jos jatkamme tottumuksiamme (mm. ostopäätöksissä ja äänestyskäytöksessä; suhteessa tietoon jota valitsemme seurata ja omaksua).
Jos äärimmäisellä typeryydellä valitsemme luottaa sokeasti kehomme herkätkin osat alttiiksi yrityksille, jotka ovat jo jääneet kiinni (jatkuvista) törkeistä rikoksista, niin vastuu vahingoista kuuluu suurelta osilta tällöin myös meille. Vaihtoehtoja on, jopa poliittisesti korrekteja ja virallisia.

- - -

Mottona:
"Siinä määrin kun perustoimintamme on rajoittunutta, niin emme kykene välttämään virheitä."
"Siinä määrin kun hengitämme vajavaisesti, keuhkojemme, ja koko kehomme voimavarat jäävät vajavaisiksi, rajoittuneiksi ja jopa virheellisiksi (ongelmia, stressiä, lisää alttiutta kohti tai jopa suoraan aiheutuvia sairauksia)."
"Siinä määrin kuin silmämme ovat sulki, olemme kykenemättömiä havaitsemaan kokonaisuuden kauneutta, emmekä kykene myöskään hahmottamaan, saati ymmärtämään järjestelmän toimintaa."
"Siinä määrin kuin korvamme ovat sulki, olemme kykenemättömiä havaitsemaan kokonaisuuden kauneutta, emmekä kykene aistimaan hiljaisuudenkaan mysteerisiä syvyyksiä, niin sinfonian aikana kuin myöskään sen ulkopuolella."
"Siinä määrin kuin suumme on supussa, olemme kykenemättömiä nielemään ja sulattamaan tarpeellisia ravinteita, emmekä kykene edes tunnistamaan mitä todella tarvitsemme ja mikä tekee meille hyvää ja mikä pahaa." (puhumattakaan kommunikaatio-ongelmista jotka tällaisesta seuraavat)
"Siinä määrin kuin .."
"Siinä määrin kuin ajattelumme on kapeakatseista, olemme kykenemättömiä hahmottamaan mikä meiltä jää paitsi, valintojemme ulkopuolelle, ja mitä todella saamme aikaan, joten jatkuvat ja järjestelmälliset virheet ovat täten väistämättömiä, kyse on vain niiden vakavuudesta ja niiden peittelystä, välttelystä - syyttelemällä, projisoimalla ja muilla traagisilla tavoilla."
..
jos (valitsemme, vaikkapa unohtamalla terveet asenteet) käyttää energiaamme, huomiotamme, aikaamme pinnallisesti, tuhlaavasti, mukavuudenhaluisesti tms. niin menetämme mahdollisuuden löytää mm. Eroottisen Elämän syvyydet, nautinnon, elämänilon (loputtomat) huiput, merkityksellisyyden, pitkälti kaiken arvokkaan..

- - -

3 vertauskuvallista havainnollistavaa esimerkkiä:
-pelilauta - dynamiikan hahmotus - ihmisyhteiskunta pelinappuloina, kun nappulat ovat "ei" tilassa niin mahdollisuus 0, kun nappulat ovat "kyllä" tilassa niin mahdollisuus 1 (100%).
Eli ratkaiseva merkitys jopa näennäisesti pienellä ajatusvalinnalla - 100% vastuu omista kulutustottumuksista, tavoista, valinnoista.
Täysin vastoin yleistä uskomusta, typeryyttä, kapeaa näkökulmaa (ei meil mitää merkitystä ole, yksilönä tai edes kansakuntana).
Ratkaiseva merkitys myös psyykkisesti, terveen vastuullisuuden tuoma merkitys, aktivointi kehittämään elämää, läpäisemään tukokset eri alueilla, innostus ja kiinnostus tuloksista, terve optimismi (tapahtumien dynamiikan, mekanismien ja tulosten syyseuraus-suhteiden tiedostaminen, ymmärrys.. kehitys tämänkinkaltaisiin suuntiin..lähes täysin avoimien mahdollisuuksien tiedostaminen kehityksessä niin yksilöllisesti kuin vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, täten myös yhteiskunnan lähes rajattomien mahdollisuuksien hahmottamisen avautuminen).
-laakeri - tai paremmin kuula-laakeri: stressin - kitkan muodostuminen kun elämästä (akselilta) syrjässä, varsinkin keskeisissä muodoissa, ydinolemus jätetty huomiotta, tutkimatta, merkityksellisyys jne. elämän perusosat ja ravinteet jääneet avaamatta, selvittämättä kuka olemme, mitä tietoisuutemme on, mihin se kykenee, perusvälineet mm. mielen harmoninen hallinta käyttämättä.. heitteille jätetty kuulalaakeri kyllä pitää ääntä kuulien kuluttaessaan metallia, aiheuttaen vielä lisää ja vielä pysyvämpää vauriota ympäröiviin osiin, tarvitaan jatkuvasti enemmän vaivaa pyörittämään akselia, kunnes lopulta koko rakenne pettää, väistämättä.. tai jopa samankaltaista kun jätettäisiin ydinreaktorin hallintasauvat käyttämättä ja yritettäisiin kestää vaikutuksia, lämpötilaa..
Niin kehon tasolla, kuin neurologiassa ja psykologiassa, tunne-elämässä samankaltaista voidaan havaita, kun väännämme vasten luonnonlakeja, kun jätämme järjestelmämme vajaaksi perustarpeista, perusvälineistä, perustekijöistä, perusravinteista, aiheutuu väistämättä järjestelmällistä kitkaa, jonka jatkuessa liialti, vahinkoa. Haasteena että turrumme, totumme välinpitämättömyyteen, kuuntelemattomuuteen, seuraamattomuuteen, kyselemättömyyteen, tarkkailemattomuuteen.
Aarteena se että noihin kaikkiin latautuu valtava hyödyn potentiaali, koska vapaasti käytettävissä olevat toiminnot ja kyvy ja ravinteet saavat aikaan syvää ja voimakasta hyötyä (esim. rentoutumisen todellinen opettelu, antioksidanttien reipas imeytyminen: esim. mustikka+kurkuma+rasva+piperiini+d3+++).
-autotehdas (vs autokorjaamo vs liikennesäännöt, kun itse ongelma esim. renkaassa, miten typerää olisi keskittyä vain etsimään liikennesääntöjä, ja korjaustoimenpiteitä jotta virheellinen ja typerä toiminta saa jatkua entisellään syntypaikassaan.. ..vertaus typeryyteemme talousjärjestelmäämme kohtaan, yritämme ratkaista ongelmat aivan muissa paikoissa kuin missä ne ovat..) - järjestelmän hahmotus - liittyen edelliseen esim. eli todella tehotonta, tuhlaavaa, tuhoisaa, typerää tehdä työtä korjatakseen ongelmia siellä missä niiden oireet ilmenevät, kun taas valtava hyöty tulee jos siitä että keskitytään niiden syntytekijöihin.
Hoidetaan niitä ongelmia joita potilaalla todella on, panostetaan tarpeeksi sairauden selvittämiseen, lupaavien aiheiden, alueiden kartoittamiseen, järjestelmälliseen tervehtymisprosessi.

Järjestelmällinen hahmotus, järjestelmä-hahmotus tarpeen väistämättä.
Rehellisyys, valppaus, aktiivinen ja dynaaminen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan välttämätöntä sen terveen tilan mahdollistamiseksi. Jos tätä laiminlyödään niin väistämättä joudutaan maksamaan paljon kovempi hinta, paljon enemmän aikaa, vaivaa, energiaa, kärsimystä, tuskaa ja verta valuu kuin siihen mitä käytettiin ja tuhlattiin aiemmin yrittäessä väistää tai laiminlyödä näitä haasteita, mukavuudenhakuisesti, pelosta, välinpitämättömyydestä tms..
Yleisimpiä tekosyitä väistää aihetta on mm. vetoaminen siihen että tällainen on niin outoa että se on harhaista, että se on niin tuntematon, pelottava, että se on haitaksi tai myös vetoaminen naiivisuuteen, että välinpitämätön, lannistunut ja pessimistinen asennoituminen, josta koko ongelma pitkälti lähtöisin, olisi sensijaan kivenkovaa, oikeutettua tai perusteltua. Vetoaminen siis mm. yleiseen mielipiteeseen, yleiseen asenteeseen, yleisiin auktoriteetteihin, normaalisuuteen, arkiseen näkökulmaan, tuttuun tietoisuudentasoon - totuuksina.

- - -

Psykologisilla ongelmilla pää-osa nykyajan haasteissa.
Lähes kaikkeen on jo valmiit välineet ja tehokkaat keinot.* 
Lähinnä tarvitsee vain huomata ongelma ja lopettaa sen ruokkiminen.

Uskomaton määrä tekosyitä, väistelyitä, vääristystä jne. tapahtuu näennäisesti koulutettujen ja aikuisten ihmisten toimesta.
Ongelmien huomaaminen, etsiminen, hyväksyminen jne. mielletään usein taakaksi, raskaaksi, haitalliseksi.
Mikä osoittaa että kyseessä on kyseiseen vuorovaikutus-suhteeseen takertumista.

Vaikka hyödyttää myös yksilöä huomata, tunnistaa ja käsitellä häiriölliset ja vahingolliset tavat, sekä luopua niihin liittyvistä haitallisista vaikutuksista.
Järjestelmällinen hahmotus on väistämättä tarpeen, ja joka tapauksessa se vapauttaa paljon enemmän aikaa ja energiaa kun mitä siihen sijoittaa.
Tärkeimpänä kaikki tällätavoin saavutettu hyöty on täysin aitoa, koska se on saumaton osa kunkin elämää ja täten myös hänen ympäristöään.

*Yhteiset asiat yhdessä tehtäviä; saattaa pikaruoka-ajatteluun tottuneelle tuntua että pitäisi olla valmis ratkaisu, mutta kun se matka sinne on se mikä on arvokasta, se mikä ratkaisee (David Goggins), se mistä on hyötyä, se mikä sisältää kehityksen, arvon.
Valmiita ratkaisuja odottavat ovat lähes varmasti jääneet jumiin valheelliseen poliittiseen puheeseen, yleiseen tapaan jossa lupaillaan sokerikuorrutettuja asioita, hienoin perustein, vailla mitään aitoa tahtoa tai kykyä saada aikaan, varsinkaan vailla valtavia sivuoireita. Toiminta tapahtuu muista syistä kuin siitä mitä on julkisesti kerrottu: mm. sähköverkkojen tapaus, vallan ja verotusoikeuden siirto kandanvallan ja demokraattisen prosessin ulkopuolelle, sortaen myös oikeusjärjestystä (hivuttaen lisääntyvästi, ensin caruna sitten elenia sitten): laillista kiertää verot ja samalla piiloverottaa kansakuntaa. 
Uuden rahajärjestelmän kehityksen pitää olla kattava prosessi, avoin, yhteistyössä.
Terve.

- - - - -

Psykologisista mahdollisuuksista ja haasteista joihin ne ovat kätkeytyneet:

- Lapsuudesta saakka imeytynyt maailmankuva mainonnan, median, koulutuksen, yritysmaailman, politiikan, oikeuslaitoksen, terveydenhuollon ja ravinnon kautta, joka värittynyt voimistamaan pinnallisuutta, epäjohdonmukaisuutta, eriarvoisuutta, materialismista tuttuja sokeita ja vankkoja ennakko-oletuksia, oletuksia.
  Kulutusyhteiskunnassa kasvaneen haasteet ajattelukyvyn ja vastaavan toiminnan toteuttamisen suhteen siis: valtava ja jopa tiedostamaton eriarvoisuus mm. älyn, epäilyn, suhteellisuudentajun suhteen. Ei kyetä arvioimaan mm. taloudellisten resurssien vaikutusta, oikeusjärjestyksen vahingoittamisen, rappeuttamisen ja korruptoimisen vaikutusta. Valtava kirjo erilaisia hylkäys- ja puolustusreaktioita ja mekanismeja, esim. vaikka mukamas "ei jaksa"  mm. on niin kiire tehdä oikeita asioita, lukea jotain oikeata tietoa", niin silti jaksaa aina valittaa.
"Hölynpölyä. (hörhöilyä, valhetta, harhaa)" vaikka ei edes lähdetä kohtaamaan aihetta, saati keskustelemaan siitä, ts. infantiilia kieltämisiä ja tuomitsemisia. Kehitysvammaisuutta (välinpitämättömyydestä, reaktiivisuudesta, kiinnittymisestä, takertumisesta - tapoihin,yleisesti hyväksyttyihin näkemyksiin ja dogmeihin, ennakkoluuloihin, ennakko-oletuksiin, ajatustottumuksiin.. ks. Yrjö Kallinen).
"Liian raskasta (negatiivista)." vaikka asenne täysin vapaasti valittavissa kunkin kohdalla.
-  Kyvyttömyys hallita tunteita, stressiä, ajatuksia, mieltä (asenteita, mielialaa) johtaa tilanteeseen jossa joudutaan turvautumaan traagisiin, tuttuihin ja harhaista turvallisuudentunnetta ja petollisen pinnallista helpostusta tuottaviin tapoihin ja (kulutusyhteiskunnan) rakenteisiin ja tuotteisiin. Oireiden lievittämistä ja hetkellistä kätevää mukavaa helpotusta, joka kuluttaa voimavaroja, laskee terveyttä, vireystasoa alati alemmas (eli normaalina pidetty heroiiniaddiktin YAD:sta tuttu kehityskaavio, jota koitetaan pikaelvytellä säännöllisesti esim. liikunnalla, matkoilla, harrastuksilla, kaikella kivalla uudella jänskällä.. pahimmassa tapauksessa: krääsällä).
- Demoralisaatio: passiivisuus, jaksamattomuus, voimattomuus, tahdottomuus. Tunnettu tiedustelupalveluiden standardi (Sun Tzu - the Art of War) mm. KGB:n kautta. Voimistaa joukon, kansan hallittavuutta, tuhoaa kykyä tiedostaa miten on hallittavissa ulkoisten vaikutteiden kautta, ehkäisee huomion yltämistä havaitsemaan mitä ulkopuolella tapahtuu. Altistaa kulkemaan suostuteltuun, tuettuun, johdateltuun suuntaan, altistaa reaktioille, nostamaan käden Johtajaa kohden, kumartamaan ylintä Sta-tusta (en halua solvata aurinko sanaa) joka pelastaa siltä pahalta jonka on luonut (jos tottelet täysin ja sokeasti, muuten gulag). Nykyiset muodot, sokea usko rahaan, mediaan, korruptoituneisiin poliitikkoihin, kaikkeen hyvin markkinoituun, varsinkin markkinointiin itseensä, suuriin firmoihin, suuriin hyväntekeväisyyskampanjoihin, varsinkin jotka on suuresti markkinoitu ja rahoitettu ja jotka tuottavat valtaa (esim. WHO:ssa) ja varallisuutta* järjestäjälleen.
- Eli yleisten psykologisten, sosiaalisten, kommunikatiivisten patologioiden tukemisen kautta yksilöiden, ryhmän, instituutioiden ja yhteiskunnan manipulointi haluttuun suuntaan.
- Ratkaisuden tarjoaminen ongelmiin jotka on jo ennalta luotu tarkoituksenmukaisiksi (pelottelukampanja terrorismista, ja ennalta salattu taloudellinen&aseteollinen tuki ääriryhmille, ja jopa radikalisointiinkin kannustus, eli mm. tapaukset keski- ja eteläamerikasta, contras, lähi-idästä, + saudi-turkki-israel-vyyhdit jne.)."
- Biologiset haasteet, hyväksikäytettävä addiktioalttius toteutuen mm. dopamiinin, nikotiinin, kofeiinin, sokerin tms. kautta, laumakäytös, kognitiivinen dissonanssi jne. yhteisvaikutuksineen (pohjaton elämä hakee hataran perustan esim. menestyksestä, ties millä pohjalla, ties millä vahingoilla ympäristöönkin, tai arvostuksesta, tai lisääntymisestä tai perheestä tai parisuhteesta.. rasittaen liiallisella painolastilla elämän eri osa-alueita joille ei kuulu moinen prioriteetti, pakottaen ties mihin kompromisseihin, selviytymistaktiikoihin, turtumisiin, turhautumiin, tottumuksiin, perversioihin, syyttelykierteisiin ja muihin noidankehiin..).

*diilit lääkefirmojen jämä-erien ja enemmän valvotuille markkinoille kelpaamattomien tuotteiden loppusijoitus, ts. luvattomat ihmiskokeet, jotka markkinoidaan hyväntahtoisuutena, pelastamisena, käyttäen vielä vakavemman korruption vallassa olevien maiden mahdollisuuksia, helpompaan tulosten vääristelyyn jne. tilastojen jne. kautta

Kohti kattavampaa kuvaa nykyajan mahdollisuuksista ja haasteista:

(Jo kertyneen momentin vaikutukset ja edelleen katalysointi:)
- Jo ennalta voimakas annostus (tiedostamatonta, alitajuistakin) reaktiivisuutta, pinnallisuutta, manipulaatiota perinteisen markkinoinnin kautta, vaikuttaen kaikkiin yhteiskunnan osien kautta (edellä mainittu):
SOME-rakenteet voimistavat entisestään näitä haittoja (ks. psykologit, fb-arkkitehdit),
lääketeollisuuden kemikaalit, varsinkin vahvat huumeet, vahvistavat näitä haittoja (addiktiot, neurologian ja psykologian epätasapaino jne.),
tiedustelupalvelut ja muut valtavat tahot, kuten (hakukone-)monopolit, sotkevat tehokkailla menetelmillä ja piilevillä tavoilla (salatusti tapahtuva valikoiva järjestely, priorisointi, poisto, esto) niin keskusteluja (myrkylliseksi väkinäiseksi taisteluksi tuhlaten kaiken ajan) kuin saatavilla olevaa tietoa, ohjaten näin vaikutelmien ja mielipiteiden kautta, alati kiireellisemmässä, reaktiivisemmassa, pinnallisemmassa ympäristössä pitkälti kyseisen väestöryhmän (johon kuuluu pääosin pien- ja keskituloiset työntekijät&pienyrittäjät; kaikki joilla on kiire ja tarve PS5-hesari-mcdonaldsille "palautumiseksi") maailmankuvaa.

Huomioita mm. siitä mitä esim. prof. Esko Valtaoja ja monet muut mahdollisesti aliarvoivat karmivasti:
-Ymmärrän että on erittäin tärkeä tuoda toivoa, optimismia, ja mahdollisuuksia esiin, mutta sitä ei kannata tehdä kompromisseina, esim. lähes sokeana luottona lähes sokeisiin talouden mittareihin, tai olla tarkastelematta kunnolla kaikkia haasteita, sillä se mitä emme suostu näkemään, tai emme tuo pintaan, on vielä suurempi haaste ja riski.
Meillä on jo nyt niin yltäkylläisesti mahdollisuuksia ja voimavaroja avattavana ja valjastettavana käyttöön ettei meidän tarvitse pelätä tai arastella vaikka kuinka suuria korruptiovyyhtejä paljastuu, tai vaikka kuinka suuriksi ongelmat paljastuvat, kytköksineen, rihmastoineen.
Meillä on kyky havahtua siihen että me itse luomme ja ylläpidämme niitä, riittää kuin tiedostamme ne kunnolla ja kytkemme virrat irti (kaikin keinoin, kaikilta tasoilta).
Ja meillä on tehokkaita välineitä ja menetelmiä joilla kasvattaa tällaisia kykyjä ja tarvittavia ominaisuuksia, ja enemmän (mm. ehdotonta onnellisuutta, rajatonta rakkautta).
-Tarvitaan eheä perusta jotta kykenemme käyttämään näitä nykyisiä ja tulevia välineitä tiedon keräämiseen ja käsittelyyn. Lisäksi yhteiskunnalliset haasteet voivat yltyä mittaviksi, rikkain- ja harvainvallan hirmuvalta-asetelma saattaa lisääntyä yhtäkkiä esim. talousromahduksen tai suljettujen ovien takana sanellun "uudistuksen" kautta. (Talouden uudistuksissa tarvittaisiin juuri mahdollisimman paljon näkökulmia ja yhteistyötä ja jatkuvuutta ja seurantaa jne.. eikä tällaista välinpitämättömyyttä ja sokeata uskoa. Naurattaa ihmiset jotka mollaavat keskiajan kirkkoa, nykyinen taloususkonto paljon sairaampi ja tuhoisampi suhteessa tilanteeseen, mahdollisuuksiin, voimavaroihin, paljon pienempi hyötysuhde, enemmän kitkaa.)
-Kansanterveyden ongelmat, mielenterveysongelmien juurisyiden kitkemisen lisäksi tarvitaan eheätä ravintoa, perusaineksia että niin psyykkisesti kuin fyysisesti kyetään käyttämään moderneja välineitä ja tiedon runsautta. Moni näistä mahdollisesti on myös juuri se täsmälääkitys yleisimpiin mielisairauksiin.
-Yhteiskunnan perustan ongelmat, perusarvojen tuhoutuminen, perustuslain rappeutuminen, oikeuslaitoksen ja valtion alati vakavampi korruptoituminen, kielen vääristyminen (ja muut journalisminkin ongelmat),
-Journalismin, kommunikaation, tiedon eheyden ongelmat
-Taloudellisen sodankäynnin ongelmat, kolonialismin ongelmat, demoralisaatio, sokeus tunnistaa korruptiota, varsinkin sen vakavimpia muotoja, oikeusjärjestyksen korruptiota, ja vastaavia sodankäynnin ja rikollisuuden muotoja
-lyhyesti: jo olemassaolevien ongelmien katalysointi, mutta etenkin perusrakenteiden, perusarvojen, tiedon kokonaisvaltainen sekoittuminen, vääristyminen, lahoaminen, korruptio, ja muut lyhytnäköisyyden ja pinnallisuuden muodot. Kehityskulku, ongelmien kasvuvauhti ja suunta siis se aliarvioitu ongelma, yhdistettynä yliarvioivaan talouskehitykseen, aliarvioituihin riskeihin, varsinkin tulevien hallintorakenteiden ja heidän välineidensä kohdalla.. periytyvä ja alati kasvava komponentti varallisuuserossa.. katastrofaalisuus yhteiskunnallisesti, perusturvallisuudenkin ja perusarvojen ja ihmisoikeuksienkin kannalta, joten myös osaltaan tieteen edistymisen kannalta, ja psykologisestikin kaikille osapuolille (Gabor Mate:n tuleva kirja).. sietämättömät riskit..
Vakavat harhakuvitelmat joista osaa pidetään jopa normaaleina, ainakin toiminnan mittarilla katsottuna (tiedetään että esim. poliitikko X valehtelee, jopa jatkuvasti ja järjestelmällisesti, ja silti äänestetään häntä.. .."koska" hän vaikuttaa voittajalta, menestyjältä, tietävältä, osaavalta.. ja tiedetään että nämä vaikutelmat pitkälti laskelmoitua markkinointia ja journalismin hyväksikäyttöä.. ja silti äänestetään häntä.. tai äänestetään puoluetta joka täynnä tätä, vaikka tiedetään ettei kyseinen henkilö pääse läpi vaan joku vielä sairaampi tapaus.. ja silti äänestetään näin..).
Eli yhteisvaikutus some:n kiihdyttämistä ja katalysoimista (jo ennalta markkinoinnin aiheuttamista, läpikotaisin koko yhteiskuntaan, koulutukseen saakka vaikuttaen) psyykkisistä ja sosiaalisista ja kommunikatiivisista ja tiedon eheyteen ja käsittelyyn liittyvistä vahingoista ja riskeistä, yhdistettynä mielipuolisten tahojen (mukaanlukien yleiset suuryritysten intressit ja motivaatiot, vaikutus positiivinen, toiminta jotain muuta, viherpesut jne.) valtavilla varallisuuksilla toteutettavaan järjestelmälliseen korruptioon ja yhteiskuntarakenteiden sekä perusarvojen, inhimillisyyden vahingoittumiseen, alasajoon, sekoittumiseen, vääristymiseen, valheellistumiseen, ...
yhdistettynä alati voimakkaampiin välineisiin manipuloida ja hallita koko tietovirtaa, suljettujen ovien takana..
-tilastojen tulkinta, todellinen merkitys taloudessa (köyhien ja keskiluokan ostovoima)
-perusarvojen tuhoutuminen, yhteiskunnan perustan rappeutuminen (rooman, venetsian, cccp:n jne. esimerkit), eli mm. että keskiluokka on elintärkeä, addiktiovyyhdit ja markkinoinninkin kautta yhteiskunnan kattava psykologinen manipulaatio (haetaan maksimivaikutusta, ja ollaan sijoitettu tähän "kehitykseen" valtavia varallisuuksia, miestyötunteja ja aikaa, joten ollaan tehokkaita) aiheuttaa valtavasti vahinkoa meidän kaikkien psyykkeeseen mm. sosiaalisen käytöksen sairastumisen kautta.
Täten väistämättä kaikki instituutiot, valvovat elimet jne. rappeutuvat, rampautuvat, lahoavat.
Ja lisäksi PIKETTY: jatkuvasti kasvava ja periytyvä varallisuusero.
Mm. Musk ja Zuckerberg eivät toimi esimerkkeinä siitä että rikkaat voivat tehdä jotain hyvää, sillä kyseessä äärimmäisen harvinaisia tapauksia, sosiaalisen liikkuvuuden äärimmäisen harvinaisia esimerkkitapauksia, joilla silti ollut hankalaa tai aiheuttaneet samalla vakavia yhteiskunnallisia ongelmia.
Talouden epävakaisuus ja sen kautta jo tapahtunut järjestelmällinen rikollisuus joka jäänyt jatkuvasti rankaisematta kunnolla, tuhoten täten myös oikeusjärjestystä (mahdollisesti haitallisimpia rikollisuuden muotoja mitä voi olla). Tulokehitystä ei voi olettaa jatkuvan vakiona, varsinkaan millään säädyllisellä mittarilla, sillä keskiluokan ostovoima on yksi historiankin tukema aidosti toimiva mittari, ja juurikin jos nykyisessä rakenteessa tulot jatkuisivat kohisten, ja keskiluokka jatkaisi kutistumistaan mm. inflaatioon (johon piilottuu niin vakavimmat, lailliset talousrikollisuuden muodot kuin kokonainen kirjo laittomiakin), eli tuloerojen jatkaessa räjähtämistään, niin myös kaikki tietoon liittyvä, tutkimusrahoitukset, eri instituutioiden konsensukset, jne. alkavat alati enemmän vajoamaan taloudellisen dominoinnin alle. Puhumattakaan mediasta ja politiikasta.
Allekirjoitan optimismin siis silti, kyllähän se on selvää että ajatteleva ihminen kykenee näkemään ja peittoamaan nämä haasteet ja isommatkin, varsinkin ryhmässä, mutta siinä se ISO kysymys onkin: kykenemmekö kuinka suuressa määrin säilymään ajattelukykyisinä, itsenäisinä, yhteistyökykyisinä, kommunikaatiotaitoisina, valppaina jne. kun taloudelliset paineet, yhteiskunnallinen epätasapaino (rikollisuus, terveysongelmat, väkivalta jne.), kaikkialta vyörytetyt addiktio&manipulaatio-ärsykkeet (dopamiini-aineenvaihdunnan häiriöinti) alkavat kerryttämään korkoa korolle pikku pollissamme.
Näiden ja muiden vastaavien vuoksi arvioisin lähes välttämättömäksi kasvattaa kykyä purkaa stressiä, jännityksiä, häiriöitä mielessä ja tunteissa; kykyä hiljentyä, rentoutua.  
Joka tapauksessa pitäisi olla vain hyötyä siitä ettemme kaihda tuttujen tapojemme ulkopuolella olevia asioita kehittymisessä kohti luontaisten mahdollisuuksiemme huippua (The Holy Mountain).
-aliarvioitu velkavankeuden ja siirtomaaorjuuden vaikutus, ympäristömyrkkyjen vaikutus (kaskeaminen vs elektronisen jätteen poltto kaatopaikalla, mm. ilmanpuhtauden vaikutus psyykkisiin ongelmiin.. jne.), Suomi kasvuvaiheissaan ei ollut kansainvälisten yritysten ja talousmahtien hyökkäyksen ja taloudellisen sodankäynnin kohteena vakavasti, toisin kuin nykyisin, toisin kuin kehitysmaat jo pitkään.. momenttia keräävä korruptio, velkavankeuden kokonaisvaltaiset vahingot (yksilöistä yhteiskuntarakenteisiin), rakenteellinen väkivalta, rikollisuus, jne..
-häikäilemättömyyden, typeryyden aliarviointi
-sosiaalisen liikkumattomuuden ulkopuolella olevien tahojen ongelmat, etenkin ylä ja alapäissä (rikollisuus yhdistävänä tekijänä, yläpäässä valtavasti vaarallisuutta lisää siksi että rikoksilla sorretaan mm. oikeusjärjestystä, mediaa, valvovia elimiä, tieteellisiä julkaisuja, tutkimuksia jne. ja tehdään rikokset laillisiksi, rankaisut olemattomaksi, kuten verot kierrettäväksi.. ja jopa verotusoikeus omittavaksi, vähintään epäsuorasti, piiloverotuksena.. pikku hiljaa korruption kattilaa kuumentaen, jottei sammakot, me kaikki, säikähdä ennen kuin lihaksemme ovat keittyneet toimintakyvyttömiksi.. ts. pääomaerot paisuneet vielä enemmän tähtitieteellisiksi..)

Järjestelmän hahmotuskyky, järjestelmällinen hahmotuskyky, järjestelmällisyyden hahmotuskyky.
Turhan kulutuksen poistaminen.
Hyötysuhteen kehitys (makrotasolla: talouden&pääoman aito dynaamisuus, sosiaalinen liikkuvuus, hyödyllisen tuottavuuden yhdistyminen talouden instrumentteihin, määreisiin ja mittareihin).
Kohottuneen taiteellisen luovuuden (renessanssi), Eroottisen potentiaalin avautuminen (seksuaalisuuden täysi kunnioitus ja hallinta, rajaton, kestävä ja harmoninen nautinto).
Herättäen (ja mahdollistaen) täten sisäsyntyisen ja luonnollisen aspiraation kohti Rakkautta, Äärettömyyttä (Ikuisuutta), Yhteyttä (Ykseyttä), Mysteeriä, Hiljaisuutta, Totuutta, Jumalaa.

Vuorovaikutus-suhteiden tiedostamisen syventäminen, syventyminen, yhteyden syventyminen, laajentuminen.
Tietoisuuden laajentuminen, yhtyminen, kokonaisuuden kattamista kohden.
Luonnollisten voimavarojen avautuminen, ääretön onnellisuus, harmoninen (kokonaisvaltainen; henkinen) kiinnittymättömyys äärimmäisen intensiivisestä ilosta, ekstaattisuudesta, nautinnosta, voimakkaista tunnetiloista.
Nöyryys, johtaen aidon älykkyyden ja viisauden (mahdollistumiseen ja) kasvuun.

Hyödyllisiä mittareita:

- Sosiaalinen liikkuvuus (talouden ja yhteiskunta-rakenteiden dynaamisuus, Elon Musk kaltainen varallisuuden lisääntyminen, tavallisempana ilmiönä - johtaen valtaviin aitoihin hyötyihin ja kehitykseen - eikä lähes ainutlaatuisena, jopa ihmeenkaltaisena.. ja silti tuollaisessakin tapauksessa joutuu kärsimään valtavista riskeistä vielä jopa PayPal:n jälkeen..+oikeustaistelut ja väännöt, eli korruption kohteeks joutuminen.. jne..),
- Pääoman dynaamisuus ja aito terve dynaamisuus myös yritysmaailmassa, ei vain pääoman kuluttavasta loisimisesta johtuvaa muutosta ja vaihtuvuutta (muumioitumista).
- Keskiluokan ostovoima (kehitys-suunta, kuinka helppoa nykyisin yhden ihmisen ostaa omakotitalo palkkatuloilla..).
- Piketty:n tulokset ja yhteiskunnan terveyden, sis. tiedejulkaisut (etenkin aloilla missä valtavat summat kyseessä: lääketeollisuus ja kytkeytyvät alat: ravintotiede..epätoivottuna),  
- Valvovien elimien riskialttius, samankaltaisuus teollisuudenalan tiedottajien kanssa, jättäen ammottavia aukkoja tutkimatta (5G, Martin Pall jne. soluaineenvaihdunnan häiriintymisen riskit sivuuttaen täysin ja vailla mitään perusteita). 

Käytännön menetelmät:

Stressin poistoon tehokas kokonaisuus mahdollisesti erinomainen lääke nykyajan ongelmiin.
Auttaen psyykettäkin poistumaan reaktiivisesta tilasta, voimattomuudesta, demoralisoitumisesta, jne.
Tai ainakin tukien perustarpeiden, ennakkoehtojen täyttymistä jotta tervehtymisen (aito, kokonaisvaltainen; niin yksilön, kuin yhteiskunnan) alkaminen on mahdollista.
Ks. laakeri-esimerkki, ts. turhan kitkan poisto, edellä.

- rentoutuminen
- nöyryys tiedostaa aidosti tilanne, hyväksyä tekemänsä virheet, kyky havaita niitä, ja ymmärrys miten aktiivinen seuranta ja virheiden löytäminen on arvokas asia (samalla löytää vähintään suuntaviitan kohti aarteita)
- luovuuden, seksuaalisuuden ja muiden voimavarojen kunnioittaminen, kuluttamisen lopettaminen, energian säilytys ja hyödyllinen soveltaminen
- johdonmukainen, yhdenvertainen ajattelu ja asennoituminen, aktiivinen tietoisuus oman olemuksen tilasta, ennakkoluulojen tiedostaminen (metsästys),
- järjestelmällinen tapojen, ajatustottumusten, tunnereaktiomallien, kulutustottumusten tiedostaminen ja haitallisten, rajoittavien yhteyksien lopettaminen, virta-ravinto-pois haitallisista suunnista ja niiden suuntaaminen hyödyllisiin kohteisiin, jatkuva tulosten tarkkailu (rennosti)
- tarjoamisen asenne (dynaamisuus, terve taloustoiminta)
- vastaavuuden huomaaminen, kun aidosti rakastaa itseään, niin rakastaa myös muita enemmän, ja kun hyödyttää ympäristöä, tarjoaa terveellä tavalla niin kerryttää myös itse hyötyä, kehitystä
- kärsivällisyys, pinnallisuuden ja muiden haittojen kuoriminen, poisto, ja hyödyllisten piirteiden kasvun mahdollisuus sekä luonnollisen terveen kasvun tarkkailu, hoivaaminen (puutarhurointi, EDEN)

- - -

isoja lisättäviä aiheita (sopivaan väliin):
-riskit edes pienestä flirttailusta siihen suuntaan että ostetaan ja otetaan vastaan ja toteutetaan tutkimattomien, ja erittäin mahdollisesti haitallisten, turvalliseksi toitotettujen, tuotteiden siirto ihmisten sisään, valtavien summien maksaminen erittäin hataralla pohjalla olevista hyödyistä, suuri valheen riski niiden ilmaisussa, ilmiasussa, ja sietämätön riski niiden haittojen suuruudessa, etenkin kun tilanne on suhteessa niihin niin mieto, kun katsellaan vähänkin pätevämpiä laskelmia (jos edes sellaisia löytyy, kun aihepiiri niin politisoitunut, valta-ja-varallisuus-taistelun korruptoima)
-yhteiskunnan tasapaino, yhteistyö, täydentäviin näkökulmiin väkinäisestä vastakkainasettelusta, ts. voisi olla todella hyödyllinenkin asetelma kun osa poliitikoista seuraa luontaisia kiinnostuksen kohteitaan ja motivaatioitaan keskittyen yksilön mahdollisuuksien ja voimavarojen optimoimiseen ja taas toinen osa yhteisten mahdollisuuksien ja voimavarojen (rakenteiden, infrastruktuurin) optimoimiseen. Ja kolmas ehkä aitoon maanpuolustukseen.. etsimään ja tuhoamaan caruna-elenia-jne. kaltaista korruptiota, varsinkin strategisen infrastruktuurin, luontaisten monopolien ja käytännön monopolien, sekä laillisen rikollisuuden toteutumisen (verotuksen-"optimointi"; yhteiskunnan perustan ohitus ja hyväksikäyttö, eriarvoistuminen myös lain edessä, ja muu äärimmäisen vaarallinen feudalismille flirttailu) osalta, ja ehkäisemään edes mahdollisuuksia niiden toteutumiseen jatkossa.
-kappaleiden järjestys
-kirjoituksen virtaviivaistus ja tiedon sulattamisen tukeminen (avaus ei niin tavallisista aiheista, konkreettisia esimerkkejä, sis. myös täten avun kohti selkeämpää, eheämpää, tarkempaa ja voimakkaampaa loogista - syy-seuraus tason - hahmotusta).
-linkkejä (ei oo vielä juuri yhtään)
-eri tahojen kannustimien osoitus, S. Butlerin "War is a racket":ssa toteutetulla tyylilläkin, asiallisen realistisesti ja järjestelmällisesti brutaalista tilanteesta, some-hakukone-tiedustelupalvelu-kompleksi varsinkin, RISKIT varsinkin siihen nähden että varallisuutta kerryttäneet jo aikakausien verran tahot jotka keinotelleet sotienkin kautta, verirahoilla, huumerahoilla, veronkierrolla ja koronkiskonnalla, poliittisella ja oikeusjärjestyksen korruptiolla.. äärimmäisen sairailla ja tuhoisilla tavoilla.. mitä voi odotta, varsinkin vailla todisteita terveestä käytöksestä, toimijoilta suljettujen ovien takana, piilossa pidetyillä omaisuuksilla ja kytköksillä.. miksi ylläpidämme ja jopa puolustelemme tällaisten riskitekijöiden olemassaoloa ja voimistumista? psykologisen sodankäynnin merkkejä? kuinka moni ja kuinka suurissa määrin löytyy uhreja?
-sotimisen ja moraalisen-yhteiskunnallisen turmelemisen (valtionvastainen toiminta) välineiden, tyylien, syvyyden ja kattavuuden osoitus (Sun Tzu periaatteiden sovellus jo armeijoiden rekrytoimiseen, neuvostopropagandaan nykyaikaan, jne.) 
-katalan ja julman korruption vallitsevuuden muistutus historiallisesti, mm. jo WW1 aikoihin (war is a racket)..
-edellisten suunta.. kehitys.. sovellus nykyaikana.. sotaa ihmisten mielistä, ajattelutottumuksista, ostoskäyttäytymisestä, ymmärryksestä, käsityksistä, äänestyskäyttäytymisestä, maailmankuvasta (puolustavat sairasta rakennetta "(re)aktiivisesti")..tiedostamatonta puolikuolleisuutta, "eläviä" kuolleita (mm. menestys-, vauraus-, ja opiaattihorroksessa, sun muissa kemikaaleissa ja huumeissa ja koukuissa),
-laajennettu ja/tai valinnainen lakipykälämuotoinen esitystapa, jolloin voi viittailla typeriin chatteihin:
artikla 7, pykälä 3, §1.
-"herkuttelun kautta" asenteen terve tehokas muoto, psykologisten prosessien kannustus, yhteistyö, yhteistoiminta, motivaation kasvatus, kärsivällisyys, rentous, nautinto, jne.. monialaisia hyötyjä, pillereiden ja ruoskivan dieettiasenteen sivuoireiden sijaan sivuhyötyjä, kattavasti hyödyllisiä valintoja ja toimintoja
-

-Kiitollisuus, hatunnosto upeille ihmisille eri aloilta, mm. poliisista, jne. mistä löytyykään yllättävänkin avoimia ja jopa myös rohkeita kannanottoja.

Iterointi sopivasta asennoitumisesta ja harkinnasta käsin eri aiheisiin (kehitys kohti aitoa tasavertaisuutta).

Tarkastele ja pohdi osapuolten kannustimia, voimavaroja, näyttöä eettisyydestä tai propagandan käytöstä jne.

Eli eri asteinen vaikutus sillä käyttääkö Bill Gates kymmeniä miljardeja tieteen ja valvovien elimien hallintaan (korruptioon), kun verrataan sitä vahinkoa kun Tane väsäilee kodeiinilääkkeistään Krokodilia.

Gatesia tai hänen ajamaansa eugenistiikkaakaan vastaan ei siis ole mitään, kunhan vain toimivat ilman tekopyhyyttä, näyttäen itsellään ensin esimerkkiä.

Tarkkailu minkälaista asetelmaa osapuolet hakevat: vastakkainasettelu vai sovittelu ja yhteistyö.

Eli jopa massamurhaaja voidaan hyväksyä esim. edellämainitulla tyylillä mukaan keskusteluun ja kehitystyöhön. Mitä enemmän ihmisiä on todella yhdessä, yhteistyössä, sitä parempi. Pinnallisessa riitelyssä typeryys kyllä kertautuu ja tiivistyy, mutta kunnon kommunikaatiossa näkökulmat pääsevät eheytymään ja kattamaan laajempaa viipaletta tapahtumien mysteerisen (rajattoman) rikkaasta vuorovaikutusten kirjosta. 

-
Äänestyksestä kohti aitoa yhtenäistä päätöksentekoa, tervettä yksimielisyyttä, vailla välinpitämättömyyttä, tietämättömyyttä, alistumista tai kompromisseja.

Vaikka jossain tilanteessa jouduttaisiin suostumaan kokeilemaan jonkun kannalta huolestuttavaa ratkaisua ensin, niin tulisi säilyttää tieto ja arvostus siitä että kyseiset henkilöt ovat olleet tätä vastaan ja jos yllättäviä riskejä tai vaikutuksia ilmaantuu (ilman manipulaatiota tms.), niin kyseisiä tahoja kannattaisi kuunnella yhdessä enemmän ja oppia yhdessä, kunnolla.  

-
Kullakin ihmisellä on täysi kyky vaikuttaa yhteiseen toimintaamme, rakenteisiimme.

Perustavanlaatuinen eroavaisuus siinä onko viesti, opetus, pinnallista, vai onko siinä elävää, eheää sisältöä.

Vaikka jokin eturyhmä vaikuttaisi ylivertaiselta vaikutusvallaltaan, propagandakyvyiltään, levittäen näkemyksiään median kautta yleiseen keskusteluumme, ajatustottumuksiimme, ja tunnereaktioihimme saakka, niin se on silti heikkoa, koska siinä ei ole aitoa pohjaa, kyse on vain kunnollisen tiedon ja opetuksen puutteesta, joka voidaan korjata minä hetkenä tahansa, kun vain ymmärrämme ja päätämme aloittaa toiminnan, etsinnän siihen suuntaan.

Ainoa tapa aidosti menettää oma äänensä on antaa se pois sellaiselle taholle josta ei tiedä juuri mitään todellista, eli luovuttaa se mm. tiedostamattomien tunnereaktioiden ja typerien ajatusmallien mukaisesti sellaiselle "edustajalle" joka "voittaa" (markkinoinnissa, manipulaatiossa, korruptiossa). 

(Mm. Jesse Venturalla hyvää asennetta, sävyä puhua tästä.)

-

-Harkintaan, puntariin, huomioon minkä verran voimavaroja osapuolet käyttäneet propagandaan, markkinointiin, vakiinnuttamaan näkemystään, tartuttamaan mielipiteitään, aina vaikutusvaltaisia instituutioita ja virkamiehiä myöten.

Mm. tunnereaktioista voidaan tunnistaa missä mennään, miten tasapainoinen asenne on.

Esim. vuosi sitten oli lähes mahdotonta puhua tietyille ihmisille mistään yhteiskunnan haasteista, kun "homma toimii", niin ties minkälainen menettämisen pelko tms. (kun sisällä tiedetään kyllä miten hataralla pohjalla ollaan, ja miten hatarin perustein toimitaan) estää ettei saa huomioida tuntemattomia ja outoja osia yhteisestä rakenteestamme, vaikka ne ovat itsestäänselvästi ratkaisevia, hallitsevia, dominoivia (kyseisessä muodossaan, joka siis jo ongelma sellaisenaan, jopa suurin - "anna minulle hallinta valuutasta niin en välitä ketkä säätävät lait"). 

- - -

Johtaen täten valmiuksiin tämän kirjoituksen ulkopuolelle, laajentuen kohti aiheita kuten:
yama ja niyama
joogan seuraavat askeleet
..
Kun mieli saadaan rauhoitettua, valjastettua, ja täten myös sydän (sekä keho) saatellaan linjaan Luonnon ja Luojan kanssa, niin elämä avautuu, paljastuu täydeksi, äärettömäksi onnellisuudeksi, merkitykseksi ja Hyväksi.

Tervettä näkökulmaa?

Tarkastellen yhteiskunnan tilaa, näkee räikeästi miten alati enemmän varallisuutta kerääntyy äärimmäisen pienelle osalle väestöstä.
Miten luulemme välttyvämme kuolettavilta ongelmilta, jos elintärkeät ravinteet jatkuvasti kerääntyvät vain rajoitetuille alueille, valtavaksi rasvakudokseksi.
Miten hyvin yhteiskuntamme aivot toimivat, minkälaisessa kunnossa päätöksentekomme on?
Miten luulemme että tarvittava happi aivotoimintaa varten pääsee virtaamaan, kun annamme tukkivan ylipainon lisääntyä? (Avoin päätöksenteko, yritysten yhteiskunnallinen vastuu, etenkin journalismi.)
Ja mitkä ovat tämän tukahduttavan tilamme vaikutukset oikeusjärjestyksellemme ja muille yhteiskuntamme sisäelimille?
On näyttöä siitä että keskiluokan suuruus ja menestys on tärkeää yhteiskunnan kukoistukselle. Kun tarvittavat ravinteet pääsevät virtaamaan tasapainoisesti kaikkiin kudoksiin, kokonaisuus kykenee pääsemään terveeseen tilaan.

Kuten terveydenhuollossa, miksi käytämme pääosan ajastamme voivottelemaan sairauksien lisääntymisestä, kun sijoitamme pääosan huomiostamme ja hoitotoimenpiteistä vain oireiden tilapäiseen turruttamiseen? Päästäessämme terveyden tilan rakentamisen haihtumaan taka-alalle päämäärissämme, miten voimme toivoa terveyden kehittyvän ja ongelmien vähentyvän?

Näkemyksiä tervehtymisestä taloudessa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa:
 
Antaessamme myös talouden ja politiikan olla apatian ja uskomusten varassa, altistamme itsemme ja toisemme valtavalle epävakaisuudelle, paineelle, ja yritämme näiden aiheuttamia oireita hoitaa, syyttelemällä toisiamme. Eduskunnassa vähintään tulisi vallita yhteistyön henki, johon pystymme auttamaan esim. sillä että valitsemme sinne ihmisiä joita kiinnostaa kansan edustaminen, palveleminen, eikä lähinnä palkasta kitiseminen ja yritysten etujen ajaminen. Varsinkin nämä suuret yritykset kykenevät jo pelkästään varallisuudellaan edustamaan itseään enemmän kuin tarpeeksi, ne eivät tarvitse ylimääräistä tukea varsinkaan niiltä tahoilta, jotka ovat kansan etujen ainoa puolestapuhuja.
  Mielestäni kun terveessä tilassa oleva ihminen saa olla hyödyksi monelle, saati kansakunnalle, niin se jo itsessään on suurempi tyydytyksen lähde, kuin mikään määrä rahallista palkkiota, joka tuntuu kuin sarjalta onttoja numeroita tuollaiseen verrattuna.

Heitämme kevytkenkäisesti ja umpisokeasti miljardeja oireisiin, emmekä tee minkäänlaisia toimenpiteitä korjata (tai edes etsiä) epävakaisuuden lähteitä. Kuinka sairasta tällainen toiminta on? Havaitsemme että tulokset ovat huonot, ja toistamme silti. Pankkien kuuluu muiden yritysten tavoin olla vastuussa toiminnastaan, ja on syytä asettaa tarvittava puskuri (heidän pussistaan) epävakaisuuksien varalle.
Ja miksi ylipäätänsä takaamme ilmaiseksi näiden yritysten toimintaa? Ja vielä niin monilla miljardeilla? Onko olemassa edes epäreilumpaa kilpailuetua (vääristäen markkinoita entisestään)? Sensijaan että ilman syytä annamme tukea finanssipuolelle, on mielestäni parempi sijoittaa mm. kouluruokaan ja muuhun ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon (ja tiedon kehitykseen).
Olen kuullut uskomuksia aiheeseen liittyen, esim. "finanssitoiminta aiheuttaa paljon hyötyä", ja millehän planeetalle ne miljardien hyödyt menevät? Onko reaalitalouden ja finanssitoiminnan välillä enään minkäänlaista oikeudenmukaisuutta tai tasavertaisuutta jäljellä?

"En usko, että mikään demokratia on halunnut sellaista järjestelmää, jossa yksi prosentti ihmisistä omistaa yhtä paljon kuin 99 prosenttia. Jos demokratiassa enemmistön tahto on laki, niin tällainen järjestelmä pitäisi tietenkin muuttaa. Toinen johtopäätös on, ettei meillä ole mitään demokratiaa." -Matti Kääriäinen

Nykyisen muotoisella talousjärjestelmällämme näyttää olevan ainakin yksi selkeä ominaisuus, varallisuuden kerääntyminen niille joilla sitä jo on. Epävakaisuus myös auttaa siinä että isoimmat raha-läskit punkevat entistä parempiin asemiin, jopa käytännön monopoleiksi asti. Samoin mm. politiikkojen korruptoimisen kautta ylipainoisilla toimijoilla on aivan eri luokan mahdollisuudet käytössään, jopa esim. perustuslain vastaiseen verotus-"oikeuteen" asti (mm. Teosto). Rehelliselle yrittäjälle ja työntekijälle seuraa kaikesta tällaisesta alati ahdistavampi ja kuluttavampi tilanne.
Minkä luokan epäoikeudenmukaisuus on se että osa yrityksistä (joille "elvytys" tukien rahat pääosin siirtyvät) pystyvät vaatimaan valtioilta miljardien tukia, koska ovat toimineet riskialttiisti, ilman tarpeellisia varotoimenpiteitä? Ja vielä valtioiden toimien ilmaiseksi näiden pankkien takaajina, yhteisistä varoistamme.

Ratkaisuja olisi räikeästi rönsyilevän korruption kitkemisen lisäksi tarjolla mm. valuutanvaihtoveron, perustulon ja maanarvoveron tasapainoisesta käyttöönotosta.
  Leikkauksilla kuristuksen lisääminen vaikuttaa hullulta tavalta yrittää kehittää yhteiskuntamme toimintaa, toiminnan tehostaminen ja panostaminen hyötyä tuottaviin paikkoihin, ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta (etenkin ravinto, myös kouluruoka) pienten ja keskisuurten yritysten oikeudenmukaisempaan asemaan.

Astetta laajemmassa merkityksessä:

On korkea aika kunnolla keskittyä löytämään ja saavuttamaan terve elämä, aloittaen kehojemme ja mieltemme kukoistuksesta, jotta kykenemme tuntuvammin välittämään (itsestämme) toisistamme, pystyen paremmin seuraamaan toimintamme tuloksia ja ottamaan niiden palautetta vastaan, yltäen  parempiin tuloksiin. Olisi syytä huomata Suomessa on valtavasti voimavaroja ja yhteishenkeä ammennettavana, suurin joukoin hyväsydämisiä, rehellisiä ja taitavia ihmisiä. Ryhdytään toimeen.
  Sen sijaan että toistaisimme jatkossakin edelleen näitä vanhoja sairaita kaavoja, tuhlaavine seurauksineen, hukaten mahdollisuuksiamme, on jo aika valita toisin.

Jo pelkästään ihmiskunnan jatkuvuudenkin kannalta on syytä kuunnella vihdoin mm. Smedley D. Butleria, Dwight D. Eisenhoweria, John F. Kennedyä, ja lopettaa tämä sairas käytöksemme, jonka yhtenä oireena on voiton tekeminen (mm. luonnonvarojen varastaminen) murhaamisen ja vallankaappausten myötä, armeijoidenkin kautta. On erityisen korkea aika nähdä tämä hulluus, ei pelkästään siksi että uusimmaksi uhriksi valittu maa sijaitsee jo niin lähellä, vaan koska jo vuosia on provosoitu konflikteja kitkaksi ydinasevaltioiden välille. Sen kipinän syttyminen on riskeistä sietämättömimpiä, ja leikittelemme sillä maailmanpolitiikassa, jokaisen luulisi ymmärtävän tämän riskin järisyttävyyden ja näkevän kuinka mielipuolisesti hyökkäyssotiin on ryhdytty (valheellisin ja laittomin perustein, miljoonine siviiliuhreineen). Suomenkin on syytä tehdä kaikkensa jotta myös muut kansakunnat heräävät tilanteeseen mahdollisimman nopeasti ja perinpohjaisesti. Ja myös vahvuuksiinsa yhdistyessään valveutuneena, sydämellisesti vastuullisena kansakuntana.

-Sydämellisesti Sinun, Juha